Suomalaisesta johtamisesta tulevaisuuden vientituote?
Suomalaista johtamiskulttuuria on arvosteltu ehkä turhaan, sillä se saattaakin olla liiketoiminnassa vahvuus.
Kotimaisessa johtamistavassa ominaista on yhdessä tekemisen perinne. Laajaa yhteistyötä muiden yritysten kanssa tekevät yritykset pärjäävät muita paremmin ja ovat luovempia sekä keksimällä uusia tuotteita että keksimällä uusia tehokkaampia tuotantotapoja. Johtajilta odotetaan nyt tilanneherkkyyttä ja kykyä innostaa sekä organisaation sisä- että ulkopuolella.
Suomalaista johtamiskulttuuria on perinteisesti kritisoitu ”management by perkele” -tyylistä. Tulevaisuudessa suomalainen johtamistyyli voi kuitenkin olla jopa vahvuus, sillä meillä on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri.
– Suomalaisen johtamisen vahvuudet perustuvat siihen, että suurvallan vieressä olevana pienenä kansana olemme joutuneet katsomaan kokonaisuuksia. Meillä on jouduttu miettimään, miten pärjätään perusasioissa, miten saadaan uusia asioita liikkeelle ja miten ollaan poliittisesti korrekteja, sanoo Synocus-ryhmän omistaja, Liiketoiminnan orkestrointi –kirjan kirjoittaja Johan Wallin.
– Näitä ominaisuuksia tarvitaan myös liikkeenjohtamisessa tänä päivänä, kun pitää olla kustannustehokas, tehdä uusia tuotteita ja palveluita sekä löytää kavereita verkottumiseen.
Laajalla yhteistyöverkostolla voidaan tarjota asiakkaille parempia tuotteita ja palveluja. Hyvä johtaja pystyy innostamaan ihmisiä paitsi organisaation sisällä, myös sen ulkopuolella ja Suomen rajojen ulkopuolella.
– Johtajan tehtävänä on saada yhteistyökumppanit innostumaan ja lähtemään mukaan niin, että he antavat hänen edustamalleen organisaatiolle orkestroinnin johtajan roolin.
Taantumasta ylös yhteistyöllä ja innovaatioilla
Moni yritys on nyt taantuman vuoksi kriisissä. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole pelkästä huonosta taloustilanteesta vaan pysyvämmästä toimialan pelisääntöjen muutoksesta, joka vaatii yrityksiltä reagointia. Jo 1990-luvun lama osoitti, että ulospäin suuntautuneet yritykset selviytyvät parhaiten.
– Markkinoilla pärjäävät nyt laajaa yhteistyötä muiden yritysten kanssa tekevät yritykset. Ne ovat luovempia ja keksivät sekä uusia tuotteita että uusia, tehokkaampia tuotantotapoja, Johan Wallin sanoo.
Uuden innovointi nousee ratkaisevaan rooliin myös ympäristökysymysten myötä, sillä esimerkiksi energiantuotantoon kaivataan uusia ratkaisuja. Innovoinnin pitää kuitenkin kulkea käsi kädessä kustannustehokkuuden ja järjestelmällisen tekemisen kanssa.
– Näiden asioiden yhdistäminen vaatii erilaista johtamista, orkestrointia. Liiketoimintaa tehdään jatkossa eri organisaatioiden yhteistyönä, mutta yhden organisaation johtamana ja inspiroimana.
Kansainvälistyminen kysyy tilanneherkkyyttä
Yritysmaailma on kovaa vauhtia kansainvälistymässä myös Suomessa. Liiketoiminnan orkestrointi –kirjan kirjoittaja Johan Wallin uskoo suomalaisten johtajien olevan valmiita kansainvälistymisen asettamiin haasteisiin. Olennainen ominaisuus hyvässä johtajassa on nyt herkkyys kansainvälistymisen mukanaan tuomille muutoksille ja uusille tilanteille.
– Suomalaiset johtajat ovat nähneet, että kansainvälistyminen on kehitystrendi, jota ei voi vastustaa. Muun muassa voimakkaat rakennemuutokset, lomautukset, irtisanomiset ja tuotantolaitosten lakkauttamiset ovat osoitus siitä, että tähän suuntaan ollaan menossa, hän sanoo.
– Esimerkiksi Nokia onnistui kansainvälistymisessä 1990-luvulla luomalla tehokkaan tuotantokoneiston, joka perustui yhteistyökumppaneiden verkostoon. Tänä päivänä Nokiallakin on kuitenkin uusia haasteita, sillä samalla mallilla ei voida mennä montaa vuotta. Toinen mielenkiintoinen toimija on Valmetin autotehdas, joka on nyt sähköautojen edelläkävijä maailmassa.
Lisätietoja:
Johan Wallin, puh.09-6226260, e-mail: johan.wallin@synocus.com
