Toiminnanohjausjärjestelmän merkitys korostuu Kiina-ilmiön myötä
Suomalaisen teollisuuden tuotannon siirtymistä ulkomaille voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Toisaalta se vähentää työpaikkoja Suomesta, mutta toisaalta se myös avaa suomalaisyrityksille ovia kasvaville markkinoille ja antaa mahdollisuuden viedä suomalaista teknologiaa maailmalle.
Kun yrityksen pääkonttori ja tuotanto ovat eri maissa, toiminnanohjausjärjestelmän rooli korostuu. Ohjelmaan määritellyt sisäiset prosessikuvaukset takaavat, että ulkomainen tuotanto sujuu yhteisen mallin mukaan.
Perinteisillä raskaan teollisuuden aloilla menee nyt heikosti. Esimerkiksi Suomen kone- ja metalliteollisuuden tilanne on vaikea, sillä globaalin talouskriisin seurauksena alan liikevaihto on supistunut noin neljänneksen, ja työpaikkojen määrä noin kymmenen prosenttia. Lomautusjärjestelyiden piirissä on edelleen noin kolmannes henkilöstöstä.
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokankaan mukaan globalisaation aiheuttama rakennemuutos näkyy Suomessa etenkin tuotannon siirtymisessä lännestä kohti itää. Työtä on siirretty erityisesti Aasiaan sekä osin myös Itä-Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Esimerkiksi suomalaisella kone- ja metallituoteteollisuudella on tällä hetkellä ulkomailla yli 100 000 työntekijää, kun taas Suomessa vastaava luku on 30 000.
– Pitää kuitenkin muistaa, että rakennemuutos merkitsee alan yrityksille myös mahdollisuutta keskittyä ydinosaamiseensa. Standardituotanto siirtyy ulkomaille ja tuottavuutta pyritään parantamaan sitä kautta. Erityisesti palveluliiketoimintoja halutaan lisätä Suomessa, Palokangas sanoo.
Ulkomaista tuotantoa ohjataan Suomesta
Kasvu Aasiassa on tällä hetkellä niin voimakasta, että Palokangas ei usko ulkomaille siirretyn tuotannon palaavan enää Suomeen. Ulkomaisen tuotannon johtaminen Suomesta käsin vaatii yritysjohdolta aikaisempaa enemmän osaamista ja muiden kulttuurien tuntemusta. Jukka Palokangas Teknologiateollisuus ry:stä näkee yritystoiminnan kansainvälistymisen positiivisena haasteena myös suomalaisille yrityksille.
– Globalisaatio ja pääseminen lähelle esimerkiksi Aasian kasvavia markkinoita antaa suomalaisyrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä, löytää uusia asiakkaita ja jopa kasvattaa markkinaosuuksia. Samalla voidaan viedä maailmalle Suomen korkeaa teknologiaa. Suomalaisyritykset ovat erittäin menestyksellisesti integroituneet ja sopeutuneet kasvaville markkinoille, ja uskon, että tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessakin.
Tuotannon siirtyessä kauemmas pääkonttorista toiminnanohjausjärjestelmän merkitys korostuu. Kun yrityksen sisäiset prosessit on määritelty järjestelmään, myös toiminta ulkomailla sujuu yhteisen mallin mukaan. Yritystoiminnassa tulee ottaa huomioon myös paikallinen tapakulttuuri.
– Käskyn järjestelmän käyttämisestä pitää tulla ylemmältä johdolta alemmille portaille. Idän kulttuureissa esimieheltä odotetaan jämäkkyyttä, toteaa Epicor Software Finland Oy:n asiantuntija Matti Pulla.
– Toiminnanohjausjärjestelmä ohjaa paikallista toimintaa, ja tilausten käsittely, laskutus, varastot, taloushallinto ja tuotannon ohjaus on integroitu toisiinsa. Se mittaa tuotannon tehokkuutta ja auttaa raportoinnissa niin, että pääkonttorissa pysytään ajan tasalla siitä, mitä tehtaissa tapahtuu.
Lisätietoja:
Matti Pulla
Epicor Software Finland Oy
p. 0400 420 995
www.epicor.com/fi
