Työttömyys on uhka terveydelle
Työttömät voivat huonommin ja ovat sairaampia kuin työssä käyvät. Syitä henkisen ja fyysisen kunnon alamäkeen on monia: Työttömänä itsetunto joutuu koetukselle, iso osa sosiaalisista suhteista katoaa ja talousasiat painavat. Työtön myös menettää työterveyshuollon palvelut, ja työpaikkaruokailukin päättyy. Kriisin keskellä omasta terveydestä ja elämäntavoista huolehtimiseen pitäisi yhtäkkiä löytää uutta puhtia ja ryhtiä.
Uusimmassa Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jukka Vuori sanoo, että työhön vahvasti sitoutuneen henkinen hyvinvointi heikkenee rajummin kuin vähemmän työhön sitoutuneen. Toisaalta luonteeltaan aktiivinen toipuu kriisistä paremmin kuin passiivinen ja vetäytyvä.
– Talous on keskeinen asia mielenterveyden kannalta. Masennus ja taloudellinen ahdinko kulkevat käsi kädessä, toteaa TTT-lehden haastattelema Jukka Vuori.
Myös fyysiset oireet lisääntyvät työttömyyden aikana ja jopa kuolleisuus kasvaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien seurauksena. Työttömistä jopa 40 prosentilla työkyky voi olla huono tai vain kohtalainen. Tulos on vuodelta 2005, jolloin työttömiä verrattiin palkansaajiin Työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyindeksillä. Silloin palkansaajista työkyky oli kohtalainen tai huono 10 prosentilla.
Johtuuko työttömyys heikommasta terveydestä vai heikompi terveys työttömyydestä, siihen tutkimukset eivät anna yksiselitteistä vastausta. – Totuus löytyy varmaankin keskiväliltä. Massatyöttömyyden aikana työttömäksi jää entistä enemmän kaikenkuntoisia, Jukka Vuori sanoo.
Vuori kuitenkin muistuttaa, että terveet työllistyvät heikompikuntoisia paremmin. On yksilöllistä, missä vaiheessa työkyky alkaa rapistua. – Aiemmin pitkäaikaistyöttömyyden rajana pidettiin yhtä vuotta, ja kyllä sitä jonkinlaisena rajana voi vieläkin pitää. Työttömyyteen tottuu, työ alkaa tuntua pelottavalta, eikä ihminen koe selviävänsä. Itsetunnon heikentyessä myös työkyky huononee.
Työtön huolehtii työkyvystään olemalla aktiivinen, realistinen ja sosiaalinen. Epätoivoa voi karkottaa ja omaa tilannettaan jäsentää jakamalla tuntonsa toisten kanssa – jos apua ei saa riittävästi läheisiltä, sitä pitää hakea ammattilaisilta. Päivärytmi hoitaa mieltä ja ruumista, kun aterioi säännöllisesti ja hakeutuu kodin seinien ulkopuolelle liikkumaan sekä tapaamaan muita. Tärkeää on myös kohdata tilanteensa sellaisena kuin se on: mitä korvauksia työttömänä saa, pitääkö raha-asiat järjestellä uusiksi, mitä vahvuuksia itsellä on ja osaako niistä kertoa työtä hakiessaan. Realismiin kuuluu myös sen tiedostaminen, että työnhaku todennäköisesti tuottaa pettymyksiä ennen kuin uusi pesti löytyy.
Toimituspäällikkö Merja Karjalainen,
puh. 030 474 2468,
merja.karjalainen@ttl.fi
TTT-näytenumerot: Toimituksen sihteeri Iris Poutanen,
puh. 030 474 2469,
iris.poutanen@ttl.fi
TTT-lehden nettisivut: www.ttl.fi/ttt
