Kuljetusyrittäjistä rikkidirektiivin maksumiehiä – miljardi-investoinnit edessä
Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti keskiviikkona kuorma-autokaluston enimmäismassoihin ja -mittoihin historiallisen suuria korotuksia. Käsissämme on poliittisin perustein tehty päätös, jossa ei ole kuunneltu alan ammattilaisia, ja jonka vaikutuksia ei ole kunnolla tutkittu. Kuljetusyrityksistä yritetään hätäisesti tehdä epäonnistuneen rikkidirektiivin maksajia pakottamalla toimiala investointeihin, joihin ei ole taloudellisia resursseja.
Suomen tieverkolla saisi ensi vuonna kuljettaa tavaroita jopa 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä nykyisen 60 tonnin sijaan. Linjaus asettaa kovat vaatimukset tiestömme kunnolle. Liikenneturvallisuus kärsii ja onnettomuusriski kasvaa ilman mittavia tieinvestointeja ja tehokkaampaa tienhoitoa. Esitykseen sisältyvä korkeuden korottaminen 4,4 metriin sekä suuremmat kokonaispainot eivät ole mahdollisia valtakunnallisesti koko tie- ja katuverkostolla eivätkä lastaus- ja purkupaikoilla. On vielä epäselvää, käytetäänkö nykyistä korkeampien ja painavampien ajoneuvojen ohjailuun esimerkiksi liikenneopasteita ja kiertoreittejä, vai investoidaanko teiden ja siltarakenteiden vahvistamiseen.
Ministerityöryhmä lupaa myös alenevia päästökustannuksia. Laskelmia näkemättä säästöjä on mahdotonta arvioida. Jos päästökustannuksilla tarkoitetaan rikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia kansantaloudelle, on ilmeistä, että suomalaisesta kuljetuselinkeinosta tehdään maksajaa huonoille päätöksille.
Valtioneuvoston tiedotteessa linjatuilla muutoksilla logistiikkakustannukset laskisivat ensimmäisinä vuosina 60 miljoonaa euroa vuosittain, minkä jälkeen säästettäisiin jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli raskaampi kalusto tulisi käyttöön välittömästi ja kuljetusreitit, lastauspaikat ja logistiset prosessit olisi optimoitu, yritykset saattaisivat säästää logistisissa kustannuksissaan. On kuitenkin todennäköistä, että laskelmissa on jätetty huomioimatta kuljetusyrityksille aiheutuvat kustannukset. Kustannukset syntyvät nopeutetuista investoinneista, kaluston teknisistä lisävaatimuksista sekä muuttuvien kustannusten noususta. Laskelmien suurena puutteena voidaan pitää myös sitä, että läheskään kaikissa kuljetuksissa ei pystytä hyödyntämään edes nykyisiä maksimipainoja.
SKAL maltillisen ja kestävän kehityksen linjalla
Kuljetuskaluston koko vaikuttaa ratkaisevasti koko toimialan tasapainoon. Massojen ja mittojen muuttamisessa ei saa tehdä hätäisiä ratkaisuja. SKAL on esittänyt välitöntä massojen korottamista 60 tonnista 64 tonniin 7-akselisille yhdistelmille sekä kokeilujen käynnistämistä 8- ja 9-akselisten yhdistelmien osalta. Näin saadaan raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käytöstä ja soveltuvuudesta erilaisissa toimintaympäristöissä ja kuljetusjärjestelmissä tärkeää kokemusta. Vain näin on mahdollista rakentaa kestävä säädöspohja ja saavuttaa ajoitukseltaan ja määrältään järkevät investoinnit toimialalle.
SKAL vaatii tehdyn poliittisen päätöksen uudelleenarviointia sekä kalustostrategian pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä kaikkien toimijoiden kesken.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen yrittäjien ja kuljetusyritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 6 300 kuorma- ja pakettiautoliikenteen kuljetusyritystä ympäri Suomea.
