Ketjukolarissa pieni vahinko sulkee ensin ajotien ja on osasyynä vahinkojen ketjulle, jossa useita ajoneuvoja törmää toisiinsa. Suomessa ilmiö on varsin tuore, mutta pitemmälle autoistuneissa maissa ne ovat olleet tihentyvän liikenteen riesana jo pitkään.

”Pienet sattumat tekevät ketjukolarista suuronnettomuuden, jos ketjuun sattuu raskaita ajoneuvoja tai koko ketju syttyy räjähdysmäisesti palamaan. Sellaisen mahdollisuus on Suomessakin”, Mikkonen toteaa.

Syyt yleismaailmallisia

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat Suomessa tutkineet viisi kymmenien autojen ketjukolaria vuosina 2003-2011. Ketjukolareiden syykuva on Suomessa hyvin samankaltainen kuin Yhdysvalloissa ja Saksassa, joissa tätä vahinkotyyppiä on tutkittu paljon.

Tyypillinen ketjukolari sattuu moottoritiellä näkyvyyden ollessa heikko ja liikennevirran tihentyessä liittymien läheisyydessä. Nopeuserot ajoneuvojen välillä ovat suuria ja ketjun käynnistää useimmiten peräänajo. Suomessa lisäksi keli on ollut luminen.

Vakavia vammoja on aiheutunut raskaiden ajoneuvojen törmäyksistä henkilöautoihin ja ajoradalle nousseiden kuljettajien joutuessa yliajetuiksi. Painavimpina yksittäisinä syytekijöinä on heikko näkyvyys ja kuljettajien vaihteleva valmius sovittaa ajoneuvoväli ja nopeus vaikeiden olosuhteiden mukaiseksi.

Torjuntakeinot vaihtelevia

Yhdysvalloissa ketjukolareita on koetettu torjua auto- ja liikennetekniikan keinoin. Autojen näkyvyyttä on parannettu ja lisätty valtateille ennakoivaa informaatiota liikenteen sujumisesta ja olosuhteista edessä olevalla tieosalla. Vaikeimmissa sumuolosuhteissa on kokeiltu autojen kokoamista poliisiauton perään vakionopeudella eteneviksi saattueiksi.

Vanhalla mantereella on kehitelty olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia, kuljettajien valistamista ja valvonnan kohdentamista paikkoihin ja aikoihin, joissa ketjukolareiden riski on korkeimmillaan.

Älyliikenteen hankkeina on Yhdysvalloissa eniten kokeiltu automaattista autosta toiseen välittyvää varoitusviestintää, jonka avulla kuljettaja voisi ennakoida olosuhteet ja liikennetapahtumat useiden kilometrien matkalta eteenpäin. EU-hankkeena on tuettu mm. ajoneuvojen kytkentää elektronisesti letkaksi, jossa vain vetoautoa ohjataan ja muut seuraavat automaattiohjauksessa kuljettajien ollessa passiivisia matkustajia omissa autoissaan.

Suomessa valinnan varaa

Suomessa ketjukolareita ei ole tilastoitu onnettomuustyyppinä, mutta osallisten määrät kolareissa tunnetaan. Kolmen tai useamman ajoneuvon vahinkoja on noin 2500 vuodessa ja niissä on osallisena noin 8000 ajoneuvoa. Kymmenien ja jopa satojen autojen törmäyksiä samaan kasaan on ollut vasta viime vuosina.

Ketjukolareiden torjuntaan ei Suomessa ole käytetty mitään erityisiä keinoja, vaan niiden on oletettu vähenevän yleisillä, kaikkiin kolarityyppeihin vaikuttavilla keinoilla.

”Toisinkin voidaan ajatella”, Valde Mikkonen sanoo. ”Hakemalla torjuntakeinoja ketjukolareille monet muutkin vahingot vähenevät.”

Mikkosen mukaan välittömästi tarjolla olevia keinoja on iso joukko: tieto näkyvyydestä metreinä ja tarvittaessa varoitus säätiedotukseen, liukkauden torjunnan kohdentaminen liikennevirran tihentymäalueille, etätyön lisääminen vaikeiden liikenneolosuhteiden aikoina, simulaattoreilla harjoitusta ajamisesta huonon näkyvyyden vallitessa, muuttuvien nopeusrajoitusten kytkentä toimimaan automaattisesti näkyvyyden heiketessä tai liikennevirran tihentyessä, autoilijoiden opastaminen ketjukolareiden riskeistä ja kolaripaikalla toiminnasta, turva-autot vetämään liikennettä vaikeimmissa olosuhteissa, työaikaporrastusten lisääminen aamu- ja iltaruuhkien tasaamiseksi ja ajotaparangaistusten koventaminen rikkomuksista vaikeissa olosuhteissa.

”Pitkällä aikavälillä, arvioiden mukaan parin vuosikymmenen kantamalla, avuksi tulevat älyliikenteen keinot. Niistä lupaavimmalta näyttää Yhdysvalloissa ja nyttemmin myös EU-alueella kokeiluiden kohteena oleva autosta autoon liki reaaliaikaisesti välittyvä, automaattisesti laukeava tieto olosuhteiden muutoksista ja liikennevirran häiriöistä. Kuljettaja voi silloin ennakoida liikenteen kulkua koko ajoreitillään ja toimia sen mukaisesti,” Valde Mikkonen kuvailee.

Raportti kokonaisuudessaan www.lvk.fi