Vety tulee sähkön rinnalle? liikenteen päästöille stoppi
Vetyyn kohdistuu maailmalla juuri nyt kiihkeitä odotuksia. Globaalin kehityksen ennakointi sekä oikein ajoitetut ja kohdennetut panostukset tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia hyödyntää osaamisen ja teknologian kysyntää. Liikennesovellukset ovat jo kaupallistumisen kynnyksellä, ja edessä on investointibuumi vedyn jakeluverkostoon.
VTT julkaisi Suomen vetytiekartan. Tekes on rahoittanut sitä Polttokennot-ohjelmassaan. Vetytiekartassa arvioidaan, mitä vientimahdollisuuksia kansainvälinen kehitys voi avata kotimaisille yrityksille. Raportissa visioidaan, millaisia energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia vetyenergian laajamittainen käyttöönotto Suomelle tarjoaa sekä esitetään realistiset suositukset niihin pääsemiseksi.
Vedystä tulossa hinnaltaankin kilpailukyinen liikennepolttoaine
Vetyenergiatekniikan kehityksen moottorina toimii kansainvälinen autoteollisuus, joka on vahvistanut tuovansa vetypolttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuoteen 2015 mennessä.
Metsäbiomassasta voidaan tuottaa vetyä hyvällä hyötysuhteella leijupeti-kaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla. Toistaiseksi edullisin vety reformoidaan kuitenkin maakaasusta. Sekin alentaa päästöjä. Kemian teollisuudessa syntyvä sivutuotevety ja muun tuotannon kanssa integroitu vedyn tuotanto ovat jo nyt toimiva vaihtoehto.
”VTT:n tutkimukset osoittavat, että metsänkorjuutähteestä saadaan kaasuttamalla vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin dieseliä”, toteaa projektipäällikkö, johtava tutkija Jussi Solin VTT:ltä.
Henkilöauto- ja bussiliikenteen siirtyminen sähköiseen voimansiirtoon on jo käynnissä ja tarjoaa merkittäviä hyötysuhde-etuja polttomoottoreihin nähden. Tiekartassa suositellaan Suomen varautumista polttokennoautojen markkinoille tuloon hankkimalla polttokennoautoja ja -busseja koekäyttöön. Koekäyttö kannattaisi kytkeä vetytankkausasemien, muiden vientituotteiden ja palvelujen kehitykseen, testaukseen ja markkinointiin.
Vety vaatii erityisteknologiaa ja uutta materiaaliosaamista
Vetytankkausasemien rakentamiseen on jo valmius omasta takaa. Kotimainen kaasuyhtiö Woikoski Oy on avannut pelin ja tuo omalla innovatiivisella teknologiallaan vientikelpoisen vetytankkausaseman Vuosaareen tänä vuonna.
”Teemme nyt ennätysinvestoinnit ja panostamme voimakkaasti vetyyn. Viime talvena toimitimme vetyä arktisiin testiajoihin Lapissa. Alkuviikosta julkistimme Hannoverissa tankkausasemakonseptin, jonka koekäyttö on alkamassa Voikoskella”, kertoo toimitusjohtaja Kalevi Korjala. Hän toivoo kotimaisten pilottien tukevan vientiponnistuksia ja kasvattavan teknologiayrityksiä kehittämään vaativia komponentteja ja ohjausjärjestelmiä.
Sähkön varastoiminen elektrolyysillä tuotettavaan vetyyn mahdollistaa uusiutuvien energioiden osuuden kasvattamisen ja kytkemisen sähköverkkoon. Sähkön hintavaihtelun mukaan ohjattu elektrolyysilaitos voidaan saada kannattavaksi.
Suomen kannalta kyse ei kuitenkaan ole pelkästään energiasta, vaan prosessien, materiaalien, laitteiden ja komponenttien valmistuksesta.
Japanin Fukuokasta maailman ensimmäinen vety-yhteiskunta
Japanin energiajärjestelmän haaste on riippuvuus tuonnista. Japanin analyysit osoittavat, että raakaöljyn tuontiin perustuvien liikennepolttoaineiden korvaaminen vedyllä vaikuttaa merkittävästi myös vaihtotaseeseen. Tuonnin arvon vähentyessä ja lopullisen kuluttajahinnan säilyessä ennallaan kansantaloudelle syntyy merkittävää etua vaihtotaseen ja työllisyyden paranemisen ansiosta. Vetyjakelujärjestelmän kilpailukyvyn paraneminen luo myöhemmin potentiaalia kuluttajahinnan laskulle. Tätä strategiaa voidaan soveltaa Suomessakin.
Vety energian kantajana vähentää päästöjä radikaalisti. Fukuoka nimettiin 2005 Japanin erityisvyöhykkeeksi vetyteknologian kehittämiseksi. Lopputuloksena on markkinatalouden ehdoilla rakennettu hiilineutraali vety-yhteiskunta, jossa vetyenergia ja innovaatiot älykkäästi täydentävät, stabiloivat ja varmistavat sähkönjakelua. Vuoden 2011 tsunami korosti hajautetun ja varastoitavan vetyenergian roolia Japanin energia strategiassa.
[rivi korkeus=1]
Lisätietoja
Vetytiekartta (pdf)
