Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

Vetykäyttöisiä trukkeja Suomeen

Teksti ja kuvat: Tero Tuisku

Photo: Jani Mahkonen/Loma Graphics
Photo: Jani Mahkonen/Loma Graphics

 

[rivi korkeus=1]

Toyota Material Handling Finland Oy tarjoaa ensimmäisenä Euroopassa sarjatuotantona vetykäyttöisiä trukkeja. Oy Woikoski Ab on uusien trukkien ensimmäinen käyttäjä.

Toyota Material Handling esitteli kesäkuisilla Logistiikka-Kuljetus 2015 -messuilla Helsingissä ensimmäistä kertaa vetykäyttöisen trukin mallinimeltään Toyota Traigo 80V Compact. Mäntyharjulla sijaitseva kaasuntoimittaja Woikoski on ensimmäinen tätä trukkimallia käyttävä yritys.
– Toyota Material Handlingin Euroopassa aloittamat vetykäyttöisten trukkien toimitukset ovat huomattava laajennus polttokennoteknologian hyödyntämisessä. Ensimmäisen trukin toimittaminen meille Woikoskelle on merkittävä askel koko suomalaiselle vety- ja polttokennotoimialalle, Woikosken toimitusjohtaja Kalevi Korjala kuvailee.
Toyotan kehitystyö polttokennoajoneuvojen parissa alkoi jo vuonna 1992. Vuonna 2014 Toyota esitteli polttokennotrukin viimeisimmän version uusimmalla polttokennotekniikalla. Eurooppaan toimitettavat polttokennotrukit on suunniteltu ja valmistettu Toyotan Material Handlingin Italian yksikössä yhteistyössä polttokennoihin erikoistuneen toimittajan kanssa.
– Olemme iloisia siitä, että saamme toimittaa ensimmäisen eurooppalaiselle loppuasiakkaalle myydyn Toyotan polttokennotrukin Suomeen ja Woikoskelle. Woikoski on vetytankkausteknologian eurooppalainen suunnannäyttäjä ja vahva innovaattori. Toimimme läheisessä yhteistyössä Woikosken kanssa uusien polttokennotekniikkaa ja vetyinfrastruktuuria koskevien asiakasprojektien kartoittamiseksi, Toyota Material Handling Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo.

Valtteina päästöttömyys ja äänettömyys

Vetykäyttöisen trukin etuihin verrattuna sähkö- ja polttomoottorikäyttöiseen kuuluu päästöttömyys ja äänettömyys. Vetyä polttoaineenaan käyttävä moottori tuottaa pakoputkestaan ainoastaan vesihöyryä, joka vastaa tislattua vettä.
Uuden trukin tankkaus kestää 3-5 minuuttia kun taas vastaavan energiamäärän sisältävän lyijyakun lataus vie 6-10 tuntia.
– Tällöin trukin käyttäjä ei ole riippuvainen akkukapasiteetin rajallisuudesta eikä erillisiä akunvaihtojärjestelmiä ja akkujen lataushuoneita tarvita, Nieminen muistuttaa.
Polttokennotrukissa on kaasusäiliö, johon kaasu tankataan 350 barin paineella. Vastaava paine autoissa on 700 baria.
– Trukilla yhdellä latauksella pystyy työskentelemään käytännössä yhden työvuoron. Noin 70 litran vetysäiliöön mahtuu 1,8 kiloa kaasua. Piirustuspöydällä on jo ratkaisuja, joissa käyttöaika ulottuu kymmeneen tuntiin. Toisaalta säiliön lyhyt noin kolmen minuutin täyttöaika ei juurikaan häiritse työpäivää.

Vety soveltuu trukkeihin

Vetypolttoaine yleistyy kohtalaisen hyvin juuri trukeissa, koska logistiikkakeskuksiin ja muihin toimipisteisiin voidaan asentaa suhteellisen helposti vetytankkausasemia. Autoliikenteelle vastaavan vetyasemaverkoston pystyttäminen on vaativampaa.
Woikoski käyttää uutta vetykäyttöistä trukkia pääsääntöisesti kaasupullojen käsittelyyn.
– Meillä on noin 300.000 kaasupulloa. Täydet ja tyhjät pullot lastataan vetytrukilla. Yhteen trukkikuormaan mahtuu kaksi kaasupullokoria, joiden yhteispaino on 1.500 – 1.600 kiloa, Korjala sanoo.
Yhdysvalloissa sikäläinen Toyota on myynyt jo tuhansia vetykäyttöisiä trukkeja.
– Erityisesti Kalifornian osavaltiossa on runsaasti vedyn latausasemia kauppaketjuissa ja logistiikkakeskuksissa. Esimerkiksi jättimäinen Walmart-ketju käyttää Toyota-vetytrukkeja, Nieminen toteaa.
Korjalan mukaan vety haastaa sähkön ja fossiiliset polttoaineet korvaavana polttoaineena myös autoissa.
– Varmempi talviajettavuus, yli 500 kilometrin toimintasäde yhdellä tankkauksella sekä alle viiden minuutin tankkaus ovat vetypolttoaineen edut sähköajoneuvoihin verrattuna.
Korjala korostaa, että Woikoski tuottaa pääasiassa polttokennoautojen polttoaineena käyttämän vedyn kotimaisen kemianteollisuuden prosessien sivutuotteena syntyvästä vedystä.
– Teollista sivutuotevetyä käytettäessä polttokennoauton hiilijalanjälki on lähes nolla, Korjala muistuttaa.

——

Vuosisatoja tunnettu vety

Vety on pitkään tunnettu kaasu ja sitä on osattu valmistaa jo vuosisatojen ajan. Woikoski on tuottanut vetyä teollisesti vuodesta 1913 alkaen. Suurin osa vedystä käytetään nykyään teollisiin prosesseihin kuten ammoniakin ja lannoitteen valmistamiseen sekä öljyteollisuuden prosesseihin ja metallin karkaisuun.
Vuonna 2013 vetyä tuotettiin maailmassa noin 255 miljardia kuutiometriä. Lisääntyvän kysynnän seurauksena tuotannon odotetaan nousevan vuoteen 2018 mennessä 300 miljardiin kuutioon.
Polttokennon avulla vetyyn tuotantoprosessin aikana sitoutunut energia muutetaan sähköksi ja lämmöksi. Polttokennoissa käytetään useita erilaisia tekniikoita, mutta niiden pääperiaate on samanlainen. Energiaa vapautuu, kun vetypitoinen aine yhtyy ilman happeen. Reaktiota edesauttaa katalyytti, joka päästää vetyprotonin läpi, mutta ei vetymolekyyliä. Reaktion seurauksena syntyy sähköä, lämpöä ja vettä.
Woikoski toimittaa syksyn 2015 aikana Göteborgiin vetytankkausaseman, joka liittyy läntisen Götanmaan projektiin lisätä uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden käyttöä muun muassa julkisessa liikenteessä.
Suomessa Woikoski on toistaiseksi avannut vetytankkausasemia kotikunnassaan Mäntyharjulla sekä Helsingissä

 

FacebooklinkedinmailFacebooklinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi