Miten varautua heinäkuussa voimaan tulevaan IMO/Solas -konttipainomääräykseen?
Valtaosa Suomen viennistä kulkee meritse. Tästä syystä konttikuljetusten sujuvuus on Suomelle erittäin tärkeää. Merenkulun turvallisuutta koskevan IMO/SOLAS-yleissopimuksen määräykset merikonttien painon ilmoittamisesta muuttuvat 1.7.2016. Kontin paino pitää ilmoittaa jatkossa tarkasti eikä arvion perusteella. Määräyksen globaali voimaantulo voi aiheuttaa häiriöitä kuljetusketjussa ja viivettä satamissa, mikäli muutokseen ei ole varauduttu riittävän hyvin. Moni toimija ei kuitenkaan tiedä, miten toimia tilanteessa. Tilannetta ei helpota se, että avoimia vastauksia ja erilaisia tulkintoja on paljon. Seuraavat vastaukset on laadittu yritysten avuksi eri toimijoita kuunnellen.
Teksti: Kaisa Saario
Tyssääkö vienti satamiin, jos konttipaino heittää?
Punnitsemattomia kontteja ei saa heinäkuussa enää ottaa laivaan. Jos kontin paino heittää ilmoitetusta 1.7.2016 jälkeen, se voi jäädä lastaamatta laivaan. Monia suomalaisia logistiikkatoimijoita mietityttää se, miten Euroopan isoissa satamissa suhtaudutaan siihen, että pieniä painoeroja tulee väistämättä olemaan, koska esimerkiksi sellun ja puutavaran paino kasvaa kostuessa. Käytännössä pientä joustoa sallitaan vaakojen virhemarginaalin rajoissa. Lähtökohtana on kuitenkin mahdollisimman tarkka paino.
Koskeeko määräys kaikkia kontteja?
Määräys koskee lastissa olevia vientikontteja, ei tyhjiä kontteja. Tuontikontteja ei tarvitse Suomessa punnita. Määräys ei myöskään koske ro-ro-alusten pyörillä kulkevia kontteja lyhyillä kansainvälisillä merimatkoilla.
Kuka vastaa kontin painosta?
Moni kuljetustoimija on epävarma siitä, kuka lopulta vastaa painon ilmoittamisesta. Vastuu- ja työnjakokysymykset voivat käytännössä aiheuttaa suuriakin haasteita kuljetusketjussa.
IMO/Solas – yleissopimuksen mukaan ensisijainen vastuu kontin painon ilmoittamisesta on laivaajalla, mutta laivaaja voi sopimusteitse valtuuttaa toisen toimijan tähän tehtävään. Laivaajan pitää ilmoittaa kontin vahvistettu bruttomassa kuljetusasiakirjassa, joka toimitetaan aluksen päällikölle tai hänen edustajalleen sekä sataman terminaalin edustajalle aluksen ahtaussuunnitelman laatimista varten. Laivaaja tarkoittaa määräyksessä kontin laivaajaa eikä yksittäisen kollin rahtaajaa. Kontin painoa koskeva määräys vaikuttaa kuitenkin käytännössä kaikkien kuljetusosapuolten työhön ja määräykseen varautuminen edellyttää eri osapuolilta yhteistyötä.
Miten kontin punnitus tehdään?
Kontin punnitus voidaan tehdä punnitsemalla tai summaamalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kontti punnitaan erikseen ennen lastaamista tyyppihyväksytyllä ja varmennetulla vaa’alla. Trafin ohjeena on, että ei-automaattisen vaa’an tarkkuusluokan tulee olla IV tai tarkempi ja automaattisen vaa’an mittaustarkkuuden tulee olla Y(b) tai tarkempi.
Toisessa vaihtoehdossa kontin kokonaismassa lasketaan yhteen. Summausmenetelmä soveltuu yleensä tilanteisiin, jossa tavaran yksikköpaino säilyy muuttumattomana. Summausmenetelmässä lähettäjä ilmoittaa tavaran yksikköpainon kirjallisesti summaamalla kontin, tavaran ja pakkausmateriaalin painon. Konttiin lastattavan tavaran paino voidaan määrittää myös tiheyden perusteella, jos se antaa luotettavan tuloksen. Erityisesti metsäteollisuus on toivonut metsäteollisuuden tuotteisiin tiheyslaskentaa. Liikenteen turvallisuusviraston mukaan tiheyslaskentaa voidaan tehdä erikseen ratkaistavissa yksittäistapauksissa, mutta päälinjana on puutavaran punnitus.
Missä kontti punnitaan?
Kontti voidaan punnita lähtöpisteessä esimerkiksi sahalla tai tehtaalla tai niissä satamissa, joissa on konttipunnitusmahdollisuus. Punnituksen voi tehdä esimerkiksi HaminaKotkan satamassa niin, että rekka tulee autovaa’alle ensin tyhjänä punnittavaksi, hakee lastin ja lopuksi punnitus tehdään lastin kanssa. Myös terminaalioperaattoreilla on omassa kalustossaan punnitusmahdollisuus ja asiakas voi valita useista vaihtoehdoista, missä haluaa punnituksen tehdä.
Yrityksen kannattaa pohtia punnituksen aikaa ja paikkaa logistiikkaprosessinsa kannalta. Mikäli yrityksen vientivolyymit ovat pieniä tai mikäli yrityksen tilat eivät salli punnitusmahdollisuutta, punnitus satamassa voi olla järkevämpää. Mikäli taas vientivolyymit ovat suuria ja logistiikkaprosessin kannalta punnitus satamassa aiheuttaisi viiveitä tai kuljetusajan kasvua, yrityksen kannattaa pohtia omaa vaakaratkaisua.
Voiko kontin punnita satamassa?
Konteista valtaosa, 90 prosenttia käsitellään kolmessa satamassa (HaminaKotka, Helsingin Vuosaari ja Rauma) ja näissä on heinäkuussa punnitusmahdollisuus. Muiden satamien osalta asia on syytä varmistaa. Yrityksen kannattaa selvittää hyvissä ajoin sataman toimintatavat. Kontin punnituksen hinta voi myös kasvaa, mikäli punnitus ei ole ollut etukäteen satamaoperaattorin tiedossa.
Mitkä asiat pitäisi vielä varmistaa ennen heinäkuuta?
Toimijoiden kannattaa selvittää, miten ja missä punnitukset tehdään ja tarvitaanko omia investointeja punnituslaitteisiin tai painotietojen siirtoon tarvittaviin tietojärjestelmiin. Liikenteen turvallisuusviraston sivuille on myös koottu SOLAS-yleissopimuksen lukuihin liittyviä tulkintoja englanniksi, joihin kannattaa tutustua http://www.trafi.fi/merenkulku/saadokset/kansainvaliset_sopimukset/solas-yleissopimuksen_tulkinnat. Lisätietoa saa myös Liikenteen turvallisuusviraston asiantuntijoilta.
