Puolet suomalaisista ei tarkasta kesärenkaiden kuntoa asianmukaisesti – etenkin nuoret suhtautuvat liian huolettomasti
LähiTapiolan tutkimuksen mukaan suomalaiset vaihtavat uusiin kesärenkaisiin melko tunnollisesti, mutta renkaiden urasyvyyden oikeanlainen mittaaminen unohtuu monelta. Liian kuluneilla kesärenkailla ajaminen voi vaarantaa liikenneturvallisuuden etenkin sadekelillä.
Kevät on antanut tänä vuonna odottaa itseään Etelä-Suomea myöten. Lain mukaan autoihin olisi voinut vaihtaa kesärenkaat jo 1. maaliskuuta lähtien, mutta pitkittyneet pakkaset, lumisateet ja liukkaat kelit ovat tänä vuonna myöhäistäneet kesärenkaisiin siirtymistä.
Kesärenkaita vaihtaessa on oikea hetki tarkastaa niiden kunto. Laki määrittää henkilö- ja pakettiauton kesärenkaiden minimiurasyvyydeksi 1,6 mm. Asiantuntijoiden mukaan urasyvyyden tulisi kuitenkin olla vähintään 4 mm, koska etenkin sadekelillä tätä matalampi urasyvyys voi olla turvallisuusriski.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat suhteellisen tunnollisia hankkimaan uusia kesärenkaita, mutta vanhojen renkaiden urasyvyyden mittaaminen unohtuu monelta.
Lähes 80 prosenttia suomalaisista hankkii uudet kesärenkaat 2-5 vuoden välein. Innokkaimmin uusia renkaita hankitaan maaseudulla, jossa puolet LähiTapiolan kyselyyn vastanneista kertoi vaihtavansa uudet renkaat alle vähintään 2-3 vuoden välein. Pääkaupunkiseudulla saman tekee vain reilut 30 prosenttia.
Etenkin nuoret unohtavat tarkastaa renkaat
Tutkimuksen mukaan kuitenkin yli 50 prosenttia suomalaisista tyytyy arvioimaan renkaiden kunnon ainoastaan silmämääräisesti.
– Silloin kuskille ei muodostu käsitystä renkaiden kunnosta eikä siitä, millaista tahtia renkaat kuluvat. Kuluneisuus pitää ottaa huomioon ajotavassa. Kuluneilla renkailla nopeutta on ehdottomasti alennettava sadekelillä, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden asiantuntija Markus Nieminen muistuttaa.
Mittaamisen sekä silmämääräisen tarkastuksen unohtavat etenkin nuoret. 12 prosenttia vastanneista 25-34-vuotiaista suomalaisista kertoi, että asia unohtuu joskus kokonaan.
– Jos vaaratilanteita ei ole ollut, on helppo tuudittautua vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen ja ajatella, että tuskin mitään sattuu, kun tähänkin asti kaikki on mennyt hyvin. On aika tavallista, että turvallisuutta alkaa ajatella vasta sitten kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi. Siihen saakka mennään tuurilla, Nieminen uskoo.
Mittaamiseen käy kahden euron kolikko
Markus Nieminen peräänkuuluttaa huolellisuutta renkaiden vaihdossa ja niiden kuntotarkastuksen tekemisessä.
– Pelkkä vilkaisu on aika epäluotettava eikä se välttämättä anna totuudenmukaista kuvaa renkaiden kunnosta. Ilmanpaineen ja kuluneisuuden lisäksi kannattaa tarkastaa myös renkaan ikä. Jos se lähentelee 10 vuotta, eivät ne enää vastaa ominaisuuksiltaan uudempia renkaita. Vanhan renkaan jarrutusmatka voi olla huomattavasti uutta pidempi. Renkaan valmistuskuukausi ja vuosi on aina merkattu sen kylkeen.
Renkaiden urasyvyyden voi mitata klassisella kolikkotestillä. Kuluneisuus tulee mitata renkaan keskeltä pääurien kohdalta ja siihen apuvälineeksi sopii Niemisen mukaan kahden euron kolikko.
– Kolikon hopean värinen reunus on n. 4 mm levyinen. Jos kolikon reunus uppoaa kokonaan renkaan uraan, tiedät että urasyvyys on yli 4 mm ja rengas on vielä kelvollinen arkiliikenteeseen. Tarkempaan mittaustulokseen tarvitset urasyvyystulkkia, jossa on millimetriasteikko.
Kyselyn tulokset ovat osa LähiTapiolan muutaman kerran vuodessa toteuttamaa Arjen katsaus -tutkimusta. Tutkimuksen toteutti TNS Kantar 2.-8. maaliskuuta. Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä, ja he edustavat maamme 15-74-vuotiasta väestöä.