Miksi pimeällä ajaminen on hankalaa, vaikka silmälasit on juuri uusittu?
Näön toimintakyvyn tutkimus auttaa ymmärtämään omaa näkökykyä ja voi paljastaa piileviä sairauksia
Hyvä näkö on perinteisesti mielletty samaksi kuin hyvä näöntarkkuus. Näöntarkkuuden tutkiminen ei kuitenkaan kerro, miksi esimerkiksi hämärässä on vaikea ajaa autoa vaikka silmälasit olisi juuri uusittu. Tätä voi selittää kontrastinäön heikentymä, joka vaikeuttaa hämärässä toimimista. Näön toimintakyvyn tutkimus tarjoaa tietoa reaktioajasta, kontrastinäöstä ja näkökentän laajuudesta – vasta näiden avulla päästään todellisen näkökyvyn ytimeen.
Silmälasien avulla voi parantaa taittovian tai ikänäön omaavan henkilön näön tarkkuutta. Ajaessa näkökentän alueelle voi silti tulla vaikkapa hirvi, joka voi puutteellisen näkökyvyn vuoksi jäädä huomaamatta.
– Näkö on kriittinen osa ihmisen toimintakykyä. Hyvä näkö on tarkan ohella myös kirkas, laaja ja nopea. Näistä kolmea jälkimmäistä ei ole useimmiten tutkittu perinteisessä lasitarkastuksessa, vaikka ne ovat liikenneturvallisuuden kannalta jopa näöntarkkuutta tärkeämpiä, näön toimintakykyä mittaavan Ocusweep-menetelmän kehittäjä silmälääkäri Markku Leinonen kertoo.
Näköterveyden huoltamisella on selkeä kansantaloudellinen vaikutus
Useimmat kokevat näön tärkeimmäksi aistikseen. Lapselle näkeminen on oppimisen valtaväylä. Puutteet näkökyvyssä vaikeuttavat maailman tutkimista ja siten oppimista. Näkökyvyn säilyttäminen on kuitenkin tärkeää läpi elämän. Sillä on kriittinen vaikutus esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen, visuaaliseen kommunikaatioon sekä kykyyn toimia eri ammateissa.
– Terveydenhuollon päätehtävä on säilyttää ihmisten toimintakyky mahdollisimman hyvänä. Näön toimintakyky on olennainen osa ihmisen toimintakykyä ja siksi sitä tuleekin seurata säännöllisesti. Se vaikuttaa olennaisesti ihmisen elämänlaatuun ja arjen sujuvuuteen sekä työkykyyn monilla aloilla ja liikenneturvallisuuteen. Näön toimintakyvyn mittaaminen ja seuraaminen tulisikin olla pohjana, kun yhteiskunnassa päätetään, kuinka paljon rahaa eri sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon käytetään, Leinonen sanoo.
– Tämän vuoksi näön toimintakyvyn tutkimisen ja seurannan tulisi olla olennainen osa sekä perusterveydenhuoltoa että työterveyshuoltoa, Leinonen jatkaa.
Apua arkeen ja turvallisuutta liikenteeseen
Näön toimintakyky on avainasemassa monessa arjen tilanteessa ja esimerkiksi liikenneturvallisuudessa. Oman näkökyvyn tiedostaminen auttaa huomioimaan näkökyvyn mahdollisista rajoitteista johtuvia riskejä.
Esimerkiksi hidas reaktioaika tulee liikenteessä ottaa huomioon riittävänä turvavälinä, jotta muuttuvien tilanteiden reagointiin jää riittävästi aikaa. Reaktioaika tarkoittaa silmien, aivojen ja käsien yhteistoiminnan nopeutta sekä aivojen käsittelynopeutta. Reaktionopeutta voidaan harjoittaa mm. pelaamalla nopeatempoisia pelejä.
Näön kirkkauden, eli kontrastinäön, heikkous puolestaan vaikeuttaa kohteiden havaitsemista, koska niiden erottaminen taustastaan on hankalaa. Tämä voi vaikeuttaa esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa toimimista, kun eri ilmeiden nyanssit voivat jäädä huomaamatta. Hämärä tai huono keli lisäävät entisestään haasteita heikon kontrastinäön omaavalle. Kontrastinäön ongelmiin voi puuttua esimerkiksi valaistusta säätämällä tai oikean tyyppisillä silmälaseilla.
Ihminen harvoin itse ymmärtää mitä ei näe, koska aivot pyrkivät paikkaamaan puuttuvia paloja. Näön laajuus kertoo siitä, miten etäälle henkilö näkee niin leveys- kuin korkeussuunnassa. Näkökentässä saattaa olla katvealueita, joiden tiedostaminen muun muassa liikenteessä on kriittistä. Esimerkiksi vasemmalla puolella havaittu näkökentän puutos edellyttää katseen kääntämistä toistuvasti reilusti vasemmalle, jotta näköhavainnoista voidaan olla varmoja.
– Moneen näön toimintakyvyn puutokseen asian tiedostaminen on ensimmäinen askel. Kun henkilö tietää esimerkiksi näkökenttänsä katvealueista, voi hän kiinnittää niihin erityistä huomiota. Tämän kautta moni vaaratilanne esimerkiksi liikenteessä voidaan välttää, Leinonen kertoo.
Muut sairaudet voivat olla yhteydessä näön toimintakyvyn ongelmiin
Näön toimintakyvyn tutkimus ei välttämättä kerro vain henkilön näkökyvystä. Esimerkiksi Alzheimerin tauti voi alentaa visuaalista toimintakykyä.
– Aivokasvain tai aivoverenvuoto voivat viedä näkökentästä suuren osan. Ocusweep-tutkimuksella voi tulevaisuudessa olla näkökyvyn seurannan lisäksi myös merkittävä seulonnallinen rooli. Tällä hetkellä käynnissä on useita mielenkiintoisia tutkimushankkeita, joissa selvitetään näön toimintakyvyn ja erilaisten sairauksien yhteyttä, Leinonen selventää.
Artikkeli on julkaistu Kuljetus & Logistiikka -lehden numerossa 1 / 2019
