STEK: Latausinfraan investointi edistää sähköautoilua varmimmin
Sähköautomarkkinoiden mallinnushanke (SAM) testasi erilaisten taustaoletusten ja ohjauskeinojen vaikutusta Suomen sähköautokannan kehitykseen. Merkittävin sähköautoilua edistävä vaikutus näyttäisi olevan latausinfrainvestoinneilla.
Suomen sähkö- ja hybridiautojen markkinoita mallintava SAM – hanke havainnollistaa, miten erilaiset ohjaustoimenpiteet vaikuttavat kuluttajien valmiuteen siirtyä sähköautoihin, ja tarjoaa näin arvokasta tietoa poliittisille päättäjille. Malli on julkisesti dokumentoitu, ja sen jatkokehitys on siten mahdollista. Hankkeen toteuttivat liikkeenjohdon konsultit Jarkko Vesa ja Roope Vesa (Not innovated here), ja hankkeen rahoittajana toimi Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry.
Ohjauskeinot välttämättömiä
Mallinnuksen perusteella on selvää, että sähköautojen yleistymiseksi tarvitaan poliittisia ohjauskeinoja. Avainasemassa on kuluttajien valmius ja halukkuus siirtyä uuteen teknologiaan. Tehokkaimmiksi ohjauskeinoiksi mallin perusteella osoittautuivatkin juuri ne, jotka lisäävät kuluttajien altistumista uudelle teknologialle ja lisäävät valmiutta ottaa uutta teknologiaa käyttöön.
– Liikenteen sähköistäminen on tärkeä askel hiilettömään yhteiskuntaan siirryttäessä, ja päättäjät tarvitsevat puolueetonta tietoa ohjauskeinojen tehokkuudesta, Timo Kekkonen sanoo. – Toivomme tämän mallinnuksen tuovan selkeyttä päätöksentekoon ja auttavan uutta hallitusta kustannustehokkaimpien ohjauskeinojen valitsemisessa, hän jatkaa.
Latausinfra avainasemassa
Sähköautojen markkinat Suomessa ovat hyvin riippuvaisia globaalista sähköautomarkkinasta. Poliittisten päätöksentekijöiden käytettävissä olevat keinot liittyvät suotuisien olosuhteiden luomiseen sähköisen liikenteen yleistymiselle Suomessa. Tehokkaimmaksi ohjauskeinoksi SAM-malli antaa latausinfran kattavuuden.
– Tutkimuksen keskeinen päätelmä on, että pitkällä aikavälillä parhaiten sähköautojen yleistymistä edistää erityisesti latausinfraan panostaminen, hankintatukien oikea-aikainen käyttäminen ja kaikkien ladattavien autojen tukeminen – ei vain täyssähköautojen, listaa Roope Vesa mallin keskeisiä havaintoja. – Liikenne sähköistyy varmasti, mutta uuden teknologian laaja-alainen hyväksyntä voi viedä aikaa.
Vaikka sähköautojen hankintaa tuettaisiin voimakkaasti, täyssähköautojen yleistyminen saattaa silti olla hidasta. Lyhyellä aikavälillä suorat hankintatuet ovat tehokkaita niiden viiveettömästä vaikutuksesta johtuen, mutta pidemmällä aikavälillä latausinfralla vaikuttaisi olevan suurempi merkitys.
Kannustamalla latausinfran investointeja valtio voi tukea sekä lataushybridien että täyssähköautojen käytön kannalta suotuisien olosuhteiden syntymistä. Latausinfraan liittyvät ohjaustoimet tuovat pidempiaikaisia vaikutuksia ja hyötyjä kuluttajille kuin esimerkiksi suorat hankintatuet.
