Autoala: ”Romutuspalkkio nopeuttaa autokannan uusiutumista”
Hallitus valmistelee ensi vuodelle romutuspalkkiota, joka olisi voimassa joulukuun 2020 alusta ensi vuoden elokuun loppuun asti. Romutuspalkkion budjetiksi on ehdotettu 8 miljoonaa euroa.
”Hallituksen esittämä romutuspalkkio on erinomainen elvytystoimenpide, joka nopeuttaa vanhojen elinkaarensa päässä olevien autojen korvautumista uusilla vähäpäästöisillä autoilla. Uusien autojen kysyntä on jäämässä koronakriisin vaikutuksesta 1990-luvun alun laman aikaisiin lukemiin ja autokannan uusiutuminen on hidastumassa taloudellisen taantuman seurauksena”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Romutuspalkkio houkuttelee ensisijaisesti harvoin uusia autoja ostavia
Romutuspalkkiosta on Suomessa hyviä kokemuksia vuosilta 2015 ja 2018. Vuoden 2015 seurantatutkimuksen tulosten perusteella noin 60 prosenttia palkkiolla hankituista uusista autoista olisi jäänyt hankkimatta ilman romutuspalkkiota. Vuoden 2018 romutuspalkkiossa puolestaan lähes kaikki romutuspalkkiolla hankitut uudet autot olisivat jääneet ostamatta ilman romutuspalkkiota. Syynä tähän oli 12 kuukauden omistusvaatimus romutettavalle autolle. Kuluttaja ei siis voinut hankkia romuautoa vain romutuspalkkiota varten. Lähes kaikki uuden auton ostaneista olisivat ilman kokeilua hankkinut uuden auton sijasta käytetyn auton.
Päästöjen lisäksi romutuspalkkio parantaa liikenneturvallisuutta
Uuden auton myötä monelle kotitaloudelle avautuu romutuspalkkion myötä mahdollisuus myös aiempaa turvallisemman auton hankintaan. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet nopeasti. Romutuspalkkion yhteydessä romutetut autot on pääsääntöisesti otettu käyttöön 1990-luvulla, joten niistä puuttuvat viime vuosikymmenten aikana yleistyneet turvalaitteet. Esimerkiksi ESC-järjestelmä alkoi yleistyä autokannassa vasta 2000-luvun puolivälin jälkeen.
Päästörajaa olisi tarpeen nostaa ehdotetusta 95 gramman rajasta
Hallituksen esitysluonnoksessa romutuspalkkion valtion osuus olisi 2 000 euroa, mikäli vanhan auton tilalle hankitaan ladattava tai kaasukäyttöinen auto. Täyssähköauton hankkiva voi yhdistää romutuspalkkioon myös 2 000 euron hankintatuen, joten vanhan autonsa tilalle täyssähköauton hankkiva voi saada valtion tukea enimmillään 4 000 euroa.
Bensiini- ja dieselautoille palkkion suuruus olisi 1 000 euroa, jos uuden auton tilalle hankittavan auton päästöt ovat alle 95 g/km uuden WLTP-mittausmenetelmän mukaisesti laskettuna. Tällä hetkellä uusien ensirekisteröitävien autojen keskipäästöt ovat noin 127 g/km.
”Autoala esittää, että päästörajaa nostettaisiin lain jatkovalmistelussa, sillä tällä hetkellä bensiini- ja dieselautojen päästöt eivät muutamia yksittäisiä malleja lukuun ottamatta alita esitettyä päästörajaa, joten tuki kohdentuisi käytännössä vain ladattaville autoille ja kaasuautoille. Monella romutusikäisellä autolla ajavalla ei ole varaa hankkia tällaista autoa”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
Romutuspalkkiolla on aikaisemman kampanjoiden perusteella hankittu selvästi pienempikokoisia ja edullisempia autoja kuin keskimäärin. Yhtenä syynä tähän on ollut romutettavan auton omistusvaatimus – elinkaarensa päässä olevan auton omistajat eivät tyypillisesti vaihda autoaan uuteen autoon ja vielä harvemmin kalliimman hintaluokan autoon. Romutuspalkkiolla hankittujen autojen edullinen hinta ja kokoluokka osoittaa selvästi, että romutuspalkkion hyödyntäjät poikkeavat merkittävästi tyypillisistä uuden auton ostajista. Näin ollen olisi tärkeää, että vuoden 2021 romutuspalkkiossakin energiatehokkaimmat edulliset bensiini- ja dieselautot saataisiin palkkion piiriin. Uudet autot ovat joka tapauksessa merkittävästi vähäpäästöisempiä kuin romutukseen palautuvat autot, joiden päästöt ovat noin 200 g/km.
