Euroports: Kierrätysmetallit matkaavat Raumalta Turkkiin
Eurajoen Romun toimittamaa kierrätysmetallia on kerätty Euroports Rauman alueelle viime vuoden elokuusta lähtien. Yhteistyölle rakennettiin uudenlainen palvelumalli. Marraskuun 2019 lopulla lähti ensimmäinen vientierä kohti Turkkia.
Dem Five -alus rantautui viime vuoden marraskuun lopulla Raumalle. 30 000 tonniseen alukseen lastattiin yhteensä 28 700 tonnin edestä Eurajoen Romun kierrätysmetallia. Kyseessä oli ensimmäinen erä, joka vietiin Raumalta meriteitse Turkkiin.
– Laivaan lastattiin kolmea eri kierrätysmetallilajia. Tällöin ennakkoon tehty suunnittelutyö nousee avainasemaan. Varmistaaksemme laivan stabiliteetin, painava tavara lastataan aina pohjalle ja päälle laitetaan kevyempi materiaali, työnjohtaja Henri Hukkanen kertoo.
Turkki on niin sanottu Euroopan sulatto, jossa kierrätysmetallit sulatetaan ja käsitellään uudelleen metalleiksi ja teräkseksi. Turkista tuotteet laivataan esimerkiksi raakoina levyinä uusiokäyttöön eri puolille maailmaa.
Kierrätysmetallia tuotiin aluksi Raumalle ainoastaan maateitse, mutta viime vuoden lokakuussa saapui Ruotsista myös meriteitse kaksi noin 2500 tonnin erää. Lastaus tapahtui kolmessa eri vaiheessa.
– Pohjalle lastattiin ensin silppurista läpi tullutta hienoa, mutta painavaa tavaraa, joka menee soran lailla tiiviisti kasaan. Sen päälle lastattiin HMS-laatua eli keskipainavaa niin sanottua pehmeää tavaraa kuten esimerkiksi autonromua ja peltiä, mikä painetaan tiukkaan ruuman pohjaan aiemmin lastatun päälle.
– Kolmannessa vaiheessa aluksen keulaan lastattiin vahvempaa ja painavampaa rautatavaraa, kuten esimerkiksi palkkia. Näin saavutettiin oikeanlainen stabiliteetti ja tavara saatiin mahtumaan hyvin alukseen.
Vaikka tietotaito tavaran lastaamisesta oli jo ennestään olemassa, vaati uudenlaisen lastin käsittely erilaista suunnittelutyötä.
– Olen tehnyt tätä työtä jo 25 vuotta ja olin nyt ensimmäisen kerran mukana lastaamassa rautaromua. Toki sekin oli bulk-tavaraa, mutta jokaisessa projektissa on omat huomionarvoiset asiansa. Hyvällä ennakkosuunnittelulla saamme toiminnan aina mahdollisimman optimaaliseksi ja tehokkaaksi, Hukkanen painottaa.
Personoitu palvelumalli osoittautunut toimivaksi
Europortsin ja Eurajoen Romun yhteistyö otti ensiaskeleensa maaliskuussa 2019. Ensimmäinen kuorma ajettiin sataman porttien sisäpuolelle elokuussa. Tämän jälkeen metallikasat ovat kasvaneet kentällä 31 ja 32 sekä uudella laajennusalueella.
– Yhteistyössä kohtasivat meidän myyntimme aktiivisuus ja asiakkaan tarve. Eurajoen Romu oli kartoittanut mahdollisia satamaoperaattoreita toimintansa laajentamisen tueksi ja myyntimme oli heihin tuolloin yhteydessä, Europortsin myynnin ja huolinnan liiketoimintajohtaja Janne Virta kertoo.
Päivittäisessä toiminnassa molemmat tahot vastaavat omista vahvuusalueistaan. Uudenlaisella personoidulla palvelumallilla päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
– Heidän väkensä työskentelee meidän väliaikaisvarastossamme vastaanottaen kuormat ja tarkastaen niistä esimerksi hiekkapitoisuudet. He myös lajittelevat tuotteet ja esivarastoivat ne, Virta taustoittaa.
– Me saavuimme avuksi korkeavarastointivaiheessa. Tämän lisäksi meidän tehtävämme on kasojen purkaminen, tuotteiden siirto laiturialueella ja niiden lastaus alukseen. Kolmeen viimeksi mainittuun vaiheeseen pääsimme nyt ensimmäistä kertaa.
Palvellakseen asiakastaan Euroports on panostanut myös uuteen kalustoon. Tätä yhteistyötä tukeva kalusto tarjoaa uusia palvelumalleja tulevaisuudessa myös uudenlaisille toiminnoille ja uusille asiakkaille.
– Uudelle kentälle asennettiin säteilyportit, joissa läpivalaistaan säädösten mukaan kaikki ulkomaille lähtevät kierrätysmetallikuormat. Lisäksi olemme hankkineet kaksi kotimaista tuotantoa olevaa kahmaria, joiden avulla saimme käyttöön isommat nosturit ja nostimme näin entisestään operointitehokkuutta.
Tasainen tavaravirta mahdollisti maksimitehon
Laskennallisilla asioilla ja aikataulutuksilla on iso merkitys lastauksessa. 28 700 tonnin kierrätysmetallit lastattiin laivaan viikossa. Töitä tehtiin päivittäin kahdessa vuorossa.
– Kuten aina, myös tässä tapauksessa työvaiheet priorisoitiin niin, että tavaran tulo kaijalle oli mahdollisimman optimaalinen. Eli kun kraanat syöttivät tuotetta laivaan, piti materiaalia olla koko ajan valmiina, Hukkanen sanoo.
– Autot ajoivat tavaraa kentälle tasaisena virtana, sillä maksimitehokkuuteen päästäksemme tavaravirran tuli olla yhtenäinen. Mihinkään suuntaan ei saanut tulla viivettä, eikä sitä tullut.
Hukkanen kertoo saaneensa runsaasti uutta tietoa uudenlaisen materiaalin lastaamisesta.
– Halusin olla projektissa mahdollisimman paljon mukana, sillä tiesin saavani siitä paljon sellaista informaatiota, mikä hyödyttää varmasti tulevaisuudessa vastaavanlaisissa projekteissa. Tässä kyseisessä projektissa tällaisia olivat esimerkiksi tavaravirtojen kulku, kraanojen sopivuus eri metallilajeihin ja tuotteiden lastaaminen ruumaan.
Erilainen materiaali aiheutti myös itse työympäristöön omat haasteensa, jotka tuli ottaa tarkoin huomioon jo ennen töiden aloitusta.
– Meillä on kumipyöräisiä kuljetusvälineitä ja kun käsitellään murskattua metallia, on silloin olemassa riski, että renkaat menevät puhki. Se olisi aiheuttanut ylimääräisiä kuluja ja pysäyttänyt tavaravirran. Työ vaatikin jatkuvaa kentän puhdistamista, Hukkanen kertoo.
– Tämä oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen projekti, joka tarjosi hyvän haasteen ja jonka saimme hoidettua sovitusti maaliin. Pidän siitä, että meille tulee uutta artikkelia ja saamme sitä kautta kehitettyä toimintaamme entisestään.
