Väylävirasto: Suomen moottoriteiden infrastruktuuri tukee liikenteen automaatiota
Väylävirasto on selvittänyt Suomen moottoritieverkon soveltuvuutta korkean automaatiotason automaattiajoon ja laatinut viitekehyksen moottoriteiden palvelutasoluokittelusta automaattiajoneuvoille.
Korkean tason automaatiossa ajoneuvo kykenee suoriutumaan kaikista ajotapahtumista pääosin tai kokonaan ilman kuljettajan apua suunnitellun toimintaympäristön puitteissa.
Automaatiokehitykseen varautuminen edellyttää muun muassa sääntelyn, digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin sekä tiedon hyödyntämisen kehittämistä.
Väylävirasto tutki juuri päättyneessä AUTOMOTO-projektissa Vt 3 Helsinki-Tampere -välillä 160 km mittaista tieosuutta. Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen tieympäristön, viestintäverkkojen, paikannuksen ja tietopalveluiden tukea sekä sää- ja keliolosuhteiden vaikutusta automaattiseen ajoon. Valtatie 3 valittiin koealueeksi, sillä se edustaa tyypillistä Suomen moottoritieverkon tiejaksoa.
”Projektin aikana ei tunnistettu merkittäviä puutteita, jotka edellyttäisivät välittömiä toimenpiteitä, jotta automaattiajaminen olisi mahdollista. Moottoriteiden suunnitteluperusteet ovat kunnossa ja digitaalisen tieympäristön tarjoama tuki paikannuksen, viestintäverkkojen ja tietojen osalta on pääosin riittävää”, kertoo kehittämispäällikkö Jari Myllärinen Väylävirastosta.
Paikannukseen, viestintäverkkoihin ja ajoratojen kuntoon sekä niiden ominaisuuksiin liittyen suoritettiin myös maastomittauksia, jotka tuottivat arvokasta tietoa ja ajantasaista tilannekuvaa Vt 3:n varrelta.
Moottoriteiden palvelutasoluokittelu automaattiajoneuvoille
Projektissa laadittiin lisäksi palvelutasoluokittelu, joka kuvasi automaattiajamisen kannalta olennaisia ominaisuuksia fyysisessä ja digitaalisessa infrastruktuurissa, ympäristöolosuhteissa sekä liikenteen ohjauksessa ja -hallinnassa. Luokittelussa jokaiselle ominaisuudelle määritettiin arvo viisiportaisella asteikolla. Alimmalla tasolla tie ja tieympäristö ei tarjoa automaattiajolle erityistä tukea, kun taas korkeimmalla tasolla vuorovaikutteinen, täysin automaattinen, liikenne on tuettua.
”Vaikka joku ominaisuus on alimmalla tasolla, ei se tarkoita, että automaattiajaminen olisi kyseisellä tieosuudella mahdotonta”, sanoo Jari Myllärinen.
Laadittu luokittelu antaa viranomaisille sekä ajoneuvojen käyttäjille ja kehittäjille selkeän kuvan automaattiliikenteen kannalta olennaisesta infrastruktuurista sekä sen tarjoamasta tuesta automaattiajamiselle.
”Tulevaisuudessa tavoitteena on tutkia ja kehittää erityisesti niitä ominaisuuksia, joiden avulla automaattiajo voi jatkua katkeamattomana mahdollisimman pitkän ajan. Tämä on toki myös asia, jossa täytyy huomioida aiheutuvat kustannukset ja saatavat hyödyt”, jatkaa Myllärinen.
Jatkotutkimusta suunnataan erityisesti dynaamisen ja staattisen tiedon kattavuuteen ja laatuun sekä tieverkon hoitoon ja kunnossapitoon liittyviin automaation kannalta oleellisiin seikkoihin.
Sen lisäksi, että projekti tuotti arvokasta lähtötietoa kansalliseen jatkotyöhön, antoi se myös syötteitä kansainväliseen tieliikenteen automaatiota edistävään yhteistyöhön. Samankaltaista tutkimustyötä tehdään EU:n alueella usean jäsenvaltion alueella, mutta yhtä kattavaa ja laajaa tarkastelua ei ole tässä mittakaavassa aiemmin tehty.
Automaatio kehittyy parhaillaan kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen automaatio on olennainen osa tulevaisuuden toimivaa liikennejärjestelmää. Automaation avulla voidaan saavuttaa monia yhteiskunnallisia hyötyjä, kuten parantunutta liikenneturvallisuutta, vähentyneitä päästöjä sekä parempia palveluita.
Loppuraportti:
Study of infrastructure support and classification for automated driving on Finnish motorways
