Ilmailun turvallisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoinnilla ja aktiivisella reagoinnilla
Ilmailun kansallinen turvallisuussuunnitelma (FPAS 2022-2026) on päivitetty. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Suomen ilmailun suorituskykyä ja kestävyyttä sekä pidetään tutut ja toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomat riskit hallinnassa. Ilmailun kyberturvallisuuden kehittäminen ja resilienssin kasvattaminen ovat keskeisiä painopisteitä.
”Ilmailuala on tottunut muutoksiin, ja sillä on vankat rakenteet toiminnan pitämiseksi turvallisena muuttuvassa maailmassa. Sekä viranomaisilla että ilmailun toimijoilla on oma vastuunsa turvallisuuden hallinnasta. Erityisesti toimintaympäristön muutosten keskellä riski- ja suorituskykyperusteinen toiminta, selkeä koordinointi ja aktiivinen yhteistyö korostuvat”, painottaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtaja Jari Pöntinen.
Kiristynyt globaali tilanne vaikuttaa suuresti myös kaupalliseen ilmakuljetukseen. Ilmailuala on jo kaksi vuotta joutunut reagoimaan ja sopeutumaan koronapandemian vaikutuksiin. Se on osoittanut ilmailun turvallisuudenhallinnan rakenteiden toimivuuden ja vahvuuden. Keskellä käynnissä olevaa palautumisvaihetta koko ala on uuden toimintaympäristömuutoksen edessä.
”Tämän muutoksen kesto tai kaikki sen vaikutukset eivät vielä ole tiedossa, mutta tiedämme sen, että ilmailualan korkeasta turvallisuudesta pidetään kiinni. Euroopan tasolla työkaluina ovat mm. jo aiemmin luodut mekanismit turvallisen operoinnin varmistamiseksi ja tarvittavan tiedon välittämiseksi konfliktialueista, uhkista tai kasvaneista riskeistä eri puolilla maailmaa sekä tiivis koordinaatio Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASAn, jäsenvaltioiden viranomaisten ja ilmailun toimijoiden kesken”, Pöntinen kertoo.
Muutoksenhallinta, ilmailun kyberturvallisuuden kehittäminen ja resilienssin kasvattaminen keskiössä
Ilmailun turvallisuussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Suunnitelman toimenpiteet määritetään EASAn julkaiseman Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelman (EPAS 2022–2026) sekä kansallisen riskienhallinnan toimenpidetarpeiden pohjalta. Uusilla ja päivitetyillä toimenpiteillä parannetaan pitkäjänteisesti Suomen ilmailujärjestelmän vahvuuksia sekä keskeisiä suojauksia riskien pitämiseksi hallinnassa ja toisaalta reagoidaan ajankohtaisiin tilanteisiin. Näitä teemoja näkyy mm. toimenpiteissä:
- Suomen ilmailun riskienhallinta
- Muutoksenhallinta osana turvallisuudenhallintaa
- Ilmailun kyberturvallisuus
- Lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen ja ilmailun kyberturvallisuuden poikkeamaraportoinnin koordinoinnin mekanismit
- Ilmassa tapahtuvat ilma-alusten yhteentörmäykset, siviili- ja sotilasilmailu (MAC)
- Kaupallisen lentotoiminnan turvallisuus
Miehittämätöntä ilmailua koskevissa toimenpiteissä näkyy voimakkaasti EU-sääntelyn täytäntöönpano.
Suunnitelman uudet toimenpiteet liittyvät kyberturvallisuuteen, koronatilanteesta palautumisen tukemisen ja vaativilla ilma-aluksilla suoritettavaan ei-kaupalliseen lentotoimintaan (NCC).
Toimenpiteet ovat tärkeä osa kaikkien ilmailuorganisaatioiden turvallisuudenhallintaa
Ilmailun organisaatioiden on käsiteltävä turvallisuussuunnitelman heitä koskevat toimenpiteet. Traficom toteuttaa sille osoitetut toimenpiteet ja valvoo turvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden käsittelyä organisaatioissa.
”Toteuttamalla toimenpiteet varmistamme, että Suomen ilmailujärjestelmässä keskeiset riskit ovat hallinnassa ja tärkeimmiksi priorisoidut suorituskyvyn elementit hyvällä tasolla”, korostaa johtava asiantuntija, FASP-koordinaattori Heli Koivu.
