Kestävä junarata vaatii kovan luokan raidesepelin
Väylävirasto parantaa parhaillaan Luumäki–Imatra-rataosuutta tavoitteenaan kehittää sen välityskykyä ja toimintavarmuutta. GRK toimii pääurakoitsijana Luumäen ja Lappeenrannan välisellä urakkaosuudella, johon Rudus on toimittanut muun muassa yli satatuhatta tonnia tiukan laatuluokan raidesepeliä.
Luumäki-Imatra-rataosuus on tärkeä osa tavara- ja henkilöliikenteen reittiä Helsinki-Kouvola-Imatra-Joensuu, joka tunnetaan myös nimellä Karjalan rata. Väyläviraston teettämä Luumäki-Imatra-hanke eli LUIMA tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten ja henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen. Rataosuuden parantaminen on kokonaisuudessaan mittava hanke. Rakentaminen käynnistyi vuonna 2018 ja valmistuminen on aikataulutettu vuoteen 2024.
Hanke on jaettu osaurakoihin, joista Rakennusurakka 5 on saanut nimekseen LUIMA RU5. Tämän urakan työt on aloitettu toukokuussa 2022 ja se valmistuu syksyllä 2023.
GRK:n urakka kattaa radan tukikerroksen eli raidesepelin vaihtamisen, alusrakenteiden parantamista, radan kuivatuksen parantamista louhimalla ja kaivamalla ojia, routasuojauksien tekemistä, meluesteiden rakentamista, viiden sillan korjaamisen sekä uusien huoltoteiden rakentamista.
– Vielä ei kannata alkaa juhlia, mutta tähän asti työt ovat sujuneet erinomaisesti olosuhteet huomioon ottaen, toteaa GRK:n työmaamestari Mikko Väisänen.
Raidesepelin laadulla suuri merkitys
Väyläviraston mukaan raidesepelitukikerros on radan liikennöitävyyden edellyttämän raiteen tasaisuuden ja radan käytettävyyden säilymisen kannalta keskeisin radan rakenneosa. Tästä syystä raidesepelin laatuominaisuudet ovat erittäin merkittäviä tukikerroksen toiminnan ja elinkaaren varmistamisen kannalta.
– Radan tukikerroksen sepelin edellytetään täyttävän standardin SFS-EN 13450 mukainen rakeisuusluokka F ja iskunkestävyysluokka LArb 12, tarkentaa GRK:n työmaapäällikkö Kai Koho.
Rakeisuusluokka tarkoittaa sepelin raekokojakaumalle asetettuja raja-arvoja. Radan tukikerroksen sepelin eli raidesepelin rakeisuusluokka F on yksi kolmesta Suomessa käytetystä rakeisuusluokasta ja se on näistä yleisin.
– Pääsääntöisesti valmistamme raidesepelin aina rakeisuusluokkaan F. Tämä on tiukin näistä luokista, kertoo Ruduksen yksikönpäällikkö Tero Virtanen.
Iskunkestävyysluokat kuvaavat sepelin lujuutta ja soveltuvuutta raidesepeliksi. – LArb12 on tiukin iskunkestävyysluokista. Luokka vaatii kalliolta kovaa lujuutta ja tuon luokan aikaansaamiseksi ei montaa kallioaluetta ole, Virtanen toteaa.
Lisäksi murskauskaluston on sovelluttava raidesepelin valmistamiseen ja henkilökunnan on oltava ammattitaitoista, jotta muut raidesepeliltä vaadittavat ominaisuudet täyttyvät
Joustavaa ja ketterää toimintaa
Mikko Väisäsen mukaan näin isossa urakassa ilmenee jatkuvasti haasteita.
– Erityistä tässä on se, että melkein kaikki työt tehdään viikonloppuisin tilaajan antamien liikennekatkojen aikana. Se vaatii tarvittavien henkilö- ja koneresurssien varaamista ja varmistamista hyvissä ajoin. Parhaimmillaan yhdessä liikennekatkossa voi nimittäin työskennellä jopa yli sata henkilöä ja kymmeniä koneita.
Rudus toimittaa työmaalle yli 100 000 tonnia raidesepeliä. Toimitukset on tehty pääosin arkisin ennalta suunniteltuihin välivarastoihin.
– Rudus on toimittanut ratasepelin lisäksi myös maanrakennustöissä tarvittavat murskeet ja sepelit. Yhteistyö on ollut erittäin joustavaa ja sujunut mainiosti kuten aiempinakin vuosina. Lisäksi kiviainesalueen keskeinen sijainti urakka-alueeseen nähden tuo ketteryyttä ja nopeutta arkiseen toimintaan, Koho kertoo.
Lisäksi Ruduksen elementtitehdas Lappeenrannan Harapaisissa on toimittanut työmaalle meluesteen rakentamisessa tarvittavia perustuselementtejä.
Ympäristöstä huolehtien
Ympäristövastuu on tärkeä arvo niin GRK:lle kuin Ruduksellekin. Kai Kohon mukaan jo urakan suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa asetettiin tiettyjä ympäristöä koskevia reunaehtoja, jotka näkyvät monin eri tavoin hankkeen toteutusvaiheessa.
– Yhtenä esimerkkinä ovat rakennettavat meluesteet, joilla vähennetään raideliikenteestä aiheutuvaa melua radan varren asukkaille Lappeenrannan Mäntylän ja Kuuselan kohdalla. Liito-oravien kulkureiteille on säästetty puustoa ylitysten mahdollistamiseksi. Työn toteutukseen liittyen tehdään kuukausittain ympäristömittaus, jonka tulokset raportoidaan Väylävirastolle.
– Ympäristön huomioiminen työmaan jokapäiväisessä arjessa puolestaan näkyy monella eri tapaa: melua ja tärinää aiheuttaville töille on asetettu aikarajoitteita, huoltoteillä ja sepelin lastauspaikoilla tehdään pölynsidontaa ja asutusten läheisyydessä tiedotetaan tulevista häiriöistä.
