Automaatio asettaa kasvavia vaatimuksia koko logistiikkaketjulle
Päivittäistavara-alalla on meneillään kaksi vahvaa, täysin päinvastaista trendiä. Toisaalta alaa leimaa voimakas tuotannon keskittyminen: Globaalit yritysjätit panostavat keskitettyihin tuotantolaitoksiin, joista tuotteet jaellaan tehokkaasti useisiin maihin. Tuotteita lokalisoidaan yhä vähemmän, minkä myötä paikallinen tuotanto vähentyy.
Teksti Elina Piskonen
[rivi korkeus=1]
Keskittymisen vastapainona on selkeästi näkyvissä pienten paikallisten tuottajien nousu. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän puhtaita, lähellä tuotettuja raaka-aineita ja esimerkiksi Pohjoismaissa on viime vuosina syntynyt uusia paikallisia tuottajia ja lähiruokaa myyviä liikkeitä.
Logistiikkayhtiö CHEP:n Pohjoismaiden johtaja Bo Sjöberg näkee toimitusketjun hallinnan avainroolissa molemmissa trendeissä.
– Tuotannon keskittyminen asettaa toimitusketjulle kovat vaatimukset, sillä tuotteet on kuljetettava nopeasti ja kustannustehokkaasti laajoille alueille. Varastojen ollessa pieniä toimitukset on ajoitettava tarkkaan. Toisaalta pienten tuottajien kohdalla logistiikan on oltava riittävän helppoa ja edullista, jotta tuotteita kannattaa ylipäänsä edes kuljettaa mihinkään.
Myös kuluttajista on tullut yhä vaativampia: tuotteiden on oltava saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan. Alan suuret toimijat pyrkivätkin vastaamaan haasteisiin esimerkiksi lisäämällä logistiikan automatisaatiota.
– Ketjua tehostava automatisaatio asettaa kasvavia laatuvaatimuksia toimitusketjussa käytettäville välineille. Esimerkiksi kuormalavojen laatuvaatimukset ovat nousseet uudelle tasolle ja varastoon saapuvien kuormalavojen on ehdottomasti oltava ehjiä, jotta ne eivät jumiudu automatisoidun varaston prosessiin. Monissa Pohjoismaissa kuormalavojen ulkoistaminen, jossa joku muu huolehtii lavojen kunnosta ja varmistaa niiden saatavuuden, onkin yleistynyt automatisaation kasvun myötä.
Suomi Pohjoismaiden joukossa pieni päivittäistavaroiden viejä
Suomen haasteena logistiikan näkökulmasta katsottuna on usein pidetty syrjäistä sijaintia. Myös Sjöberg tiedostaa esimerkiksi suhteessa kalliiden lauttamatkojen haasteet. Toisaalta, jos vertaa muuhun Eurooppaan, etujakin on.
– Esimerkiksi Benelux-maissa suurten kaupunkien keskusta-alueille toimittaminen on haastavaa, sillä päivisin
hidasteena ovat ruuhkat ja öisin keskusta- alueen asukkaiden häiriintyminen lastin purkamisesta aiheutuvasta melusta. Tästä voi aiheutua merkittäviä viivästyksiä toimituksiin.
Sjöberg kummastelee, että esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna päivittäistavaratuotteiden kansainvälinen vienti Suomesta on vähäistä. Rajat ylittävää kauppaa voisi helpottaa esimerkiksi yhdenmukaisilla kuljetusratkaisuilla.
– Norjan merkittävä vientituote on kala, Ruotsissa puolestaan esimerkiksi Wasabröd ja Kopperberg ovat merkittäviä viejiä. Tanska on Pohjoismaiden joukossa selkeä johtaja tässä: lähes kaikki isommat yhtiöt vievät tavaraa sekä toisiin Pohjoismaihin että Keski-Eurooppaan. Suomen suhteessa vähäinen päivittäistavaroiden vienti ei varmastikaan johdu siitä, etteikö hyviä vientituotteita olisi, mutta selvittävätkö yritykset riittävästi mahdollisuuksiaan myös Suomen rajojen ulkopuolella? Tässä kuviossa roolimme onkin helpottaa kansainvälistä kauppaa tekevien asiakkaidemme toimitusketjua.
[rivi korkeus=1]
>> Lue koko artikkeli ilmaiseksi uusimmasta Kuljetus & Logistiikka -lehdestä
