EU-parlamentti vaatii lisää kestäviä polttoaineita lentoliikenteeseen
Parlamentti hyväksyi kantansa EU-sääntöihin, joilla lisättäisiin kestävien polttoaineiden käyttöä EU:n lentokoneissa ja -kentillä. Niiden on tarkoitus leikata ilmailun päästöjä ja varmistaa osaltaan, että EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kestävät polttoaineet nopeammin käyttöön
Mepit vaativat, että lentokentillä on oltava tarjolla enemmän kestäviä polttoaineita kuin komissio alun perin esitti. Parlamentin mukaan kestäviä polttoaineita tulee olla vähintään 2 % vuonna 2025, 37 % vuonna 2040 ja 85 % vuonna 2050 (komission ehdotus oli 32 % vuonna 2040 ja 63 % vuonna 2050). Osuuksiin lasketaan mukaan sähkön ja vedyn käyttö osana polttoainevalikoimaa.
Uusia polttoainetyyppejä, mukana sähkö ja vety
Parlamentti muutti kannassaan kestävän lentopolttoaineen määritelmää niin, että se käsittää nyt synteettiset polttoaineet ja tietyt biopolttoaineet, joita valmistetaan maa- tai metsätalouden sivutuotteista, levästä, biojätteestä tai käytetystä ruokaöljystä.
Mepit laajensivat määritelmää koskemaan myös jätteiden käsittelystä peräisin olevaa kaasua ja pakokaasua, joita syntyy teollisuuden sivutuotteina. He ehdottavat myös, että ilmailussa voidaan vuoteen 2034 asti käyttää tiettyjä biopolttoaineita, jotka on tuotettu eläinrasvoista tai tisleistä. Ravinto- ja rehukasveista, palmuöljystä, soijaperäisistä aineista tai neutralointimassasta tuotettuja polttoaineita ei kuitenkaan voida meppien mukaan laskea biopolttoaineisiin, koska ne eivät vastaa ehdotettuja kestävyyskriteerejä.
Parlamentin kannan mukaan sähkö ja vety ovat lupaavia teknologioita, ja niiden odotetaan edistävän asteittain lentoliikenteen irtautumista hiilestä, joten ne voidaan laskea mukaan kestävään polttoainevalikoimaan. Sääntöehdotuksen mukaan EU:n lentokenttien tulee tarjota lentoyhtiöille tarvittava infrastruktuuri kestävien lentopolttoaineiden saamiseksi, esimerkiksi puitteet vetytankkaukseen ja sähkölataamiseen.
Uusi rahasto ja merkintäjärjestelmä
Parlamentti haluaa perustaa vuosiksi 2023–2050 kestävän ilmailun rahaston, joka nopeuttaisi ilmailualan hiilestä irtautumista ja tukisi investointeja kestäviin polttoaineisiin, innovatiivisiin käyttövoimateknologioihin ja moottoritutkimukseen. Osa rahaston varoista saataisiin uusien sääntöjen rikkomisen sanktioista.
Mepit haluavat myös, että komissio perustaa vuoteen 2024 mennessä ilmailun ympäristötehokkuudelle merkintäjärjestelmän, joka kattaa lentokoneet, lentoyhtiöt ja kaupalliset lennot. Sillä halutaan tukea ilmailusektorin irtautumista hiilestä ja lisätä tietoisuutta kestävästä ilmailusta.
Kommentti
Esittelijä Søren Gade (Renew, DK) sanoi: ”Ilmailu kuuluu sektoreihin, joilla hiilijalanjäljen pienentäminen on kaikkein vaikeinta. Tänään näytimme, miten se voisi tapahtua, ja annoimme samalla eurooppalaisille tärkeän signaalin. Olemme kuulleet kansalaisten pyynnön lisätä ilmastotoimia, ja pyrimme parhaamme mukaan viemään ilmastosiirtymää eteenpäin.”
Seuraavaksi
Parlamentin neuvottelukanta hyväksyttiin äänin 334-95 (153 tyhjää). Nyt se voi aloittaa neuvottelut jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa lain lopullisesta muodosta.
Siviili-ilmailu vastaa 13,4 prosenttia EU:n liikenteen päästöistä. ReFuelEU Aviation -aloite kuuluu ns. Fit for 55 in 2030 -ilmastopakettiin, jolla pyritään leikkaamaan EU:n päästöjä vähintään 55 %:lla vuosien 1990 ja 2030 välillä (kuten Euroopan ilmastolaki edellyttää).
