Suomen meriklusterilla vahvat näkymät
[rivi korkeus=1]
90 vuotta täyttävä Meriliitto palkitsi Wärtsilä Oyj Abp:n ”Merenkulun maineteko” palkinnolla Nro 9.
Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry täytti sunnuntaina 90 vuotta. Se syntyi kansalaisliikkeenä vuonna 1926 Suomen Laivastoyhdistyksenä ajamaan valtakuntaa syksyllä 1925 järkyttäneen torpedovene S 2:n tuhoutumisen ja 53 merisotilaan menehtymisen jälkeen erityistä laivastolakia ja sai aikaan merivoimille uuden peruskaluston ja loi tällä epäsuorasti vaikeina lamavuosina pohjan nykyiselle telakkateollisuudellemme. Tänään Meriliiton tarkoituksena on jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä työskennellä merellisenä yhteistyöfoorumina ja tuoda esiin merenkulun ja muiden merellisten toimintojen merkitystä maallemme tavoitteena merialojen kiinnostuksen, tietouden ja arvostuksen lisääminen.
Maamme meriklusterista on tehty aiemmin kaksi taloudellista selvitystä, vuosina 2003 ja 2008. Meriliitto arvioi uuden tarpeelliseksi ja haki yhdessä Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja kauppakorkeakoulun kanssa avustusta TEM:n MERI-ohjelmasta uuden selvityksen laatimista varten, minkä ministeriö antoikin toimeksiannoksi. Alustavat tulokset kerrottiin liiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä tänään.
Selvitys kattoi noin 1 600 yritystä. Suomen meriklusterin kokonaisliikevaihto vuoden 2014 tilinpäätöslukujen pohjalta nousi 12,7 mrd euroon, josta meriteollisuuden osuus on 7,9 mrd eur, varustamotoiminnan osuus 3,3 mrd euroa ja satamatoimintojen 1,3 mrd eur. Kokonaisuutena meriklusteri työllistää välittömästi 48 400 henkeä. Kansantalouteen saatu arvonlisä oli 3,8 mrd euroa, kun metsäteollisuuden vastaava luku on 6,7 mrd euroa.
Näkymät vaihtelevat merkittävästi sekä eri sektoreiden että yksittäisten yritysten välillä. Suhdanneherkkyys on perinteisesti suurta kaikilla meriklusterin toimialoilla, merikuljetustarve heijastuu progressiivisesti maailmantalouden muutoksista ja klusterin arvonmuodostuksesta noin 40 prosenttia on riippuvaista tavarankuljetuksen virroista. Pääsääntöisesti näköalat ovat kuitenkin positiiviset ja uusilla Blue Growth liiketoiminta-alueilla on menestystä lupaavia alkavia keihäänkärkiä. Vain noin kuudennes klusterin yrityksistä on supistanut merisektorilla tapahtuvaa liiketoimintaa, kun taas suurempi osuus on kasvattanut.
Meriklusterissa harjoitetaan monipuolista innovaatio-toimintaa: tuotteita, prosesseja, konsepteja, palveluita, elämystuotantoa. Kun aikaisemmin kaiken itse tehneet telakat muodostuivat yrityshautomoiksi, nykykyisten yritysten menestys ja innovatiivisuus meriklusterissa perustuu visiovisionäärisiin yksilöihin ja muutoksille avoimiin toimintakulttuureihinorganisaatioissa ja verkostoissa. Uudet innovaatiot alalle tulevat nyt enenevästi start-up yritysten kautta.
Meriteollisuutemme on korkean teknologian, kansainvälisyytensä, monipuolisuutensa sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ratkaisujensa kautta edelleen vahva kasvuala. Suunnittelutoimistot ja ohjelmistotoimittajat tarvitsevat edelleen meritekniikan diplomi-insinöörejä. Pulaa on myös projektinhallintaosaajista; tarvitaan hyvin laajoja valmiuksia mm. konetekniikkaa, ICT:tä ja suunnittelijoita, ohjelmoijia, logistiikkaa.
Varustamotoiminnassa näkymät ovat pääasiassa positiiviset. Koetaan tyytyväisyyttä Suomen merenkulun elinkeinopolitiikkaan ja kilpailukykyä parantaneisiin järjestelyihin (tonnistovero, työvoimakustannusten palautusjärjestelmä ja sekamiehityssopimukset), mutta kannetaan huolta erityisesti merenkulun elinkeinopolitiikan stabiilisuudesta ja sen organisaatiosta sekä odotetaan puiteratkaisuja erityisesti pienempien varustamoiden investointihankkeiden rahoitustakuiden haasteisiin. Lähialueiden rahtihintojen kehitys on varovaisesti positiivista.
Satamatoiminnoissa tavaramäärien kehityksessä ei ole näkyvissä paluuta jatkuvaan kasvuun, kuten ennen vuotta 2008 ja talouden yleinen kehitys vaikuttaa suoraan määriin ja heijastuu toimijoiden kannattavuuteen ja investointikykyyn. Venäjän transito-liikennekin näyttää hiipuvan ulottmattomiin.
Meriklusterin tulevaisuus nojaa vahvasti osaamiseen. Sen suhteen merenkulkualalla koulutusta tarjotaan liian monessa yksikössä ilman riittävää yhteistyötä oppilaitosten välillä. Joitain ammattiryhmiä koulutetaan liikaa, toisista on ajoittain pulaa. Erityisesti klusterissa todetaan, että merenkulun palvelujen erikoisosaajat (merioikeus, merenkulun talous, rahoitus) ovat katoamassa. On myös panostettava ICT-alan osaamisen kohtaamiseen meriklusterin ohjelmien kanssa.
Meriteollisuuden osaamiselle on myönteiset näköalat, Aalto-yliopiston laitoksia on uudistettu, uusia meritekniikan professuureja juuri perustettu ja alan valmistuvat diplomi-insinöörit työllistyvät helposti. Tilastotieteen ja datan analysoinnin merkitys kasvaa laivainsinöörien tehtävissä (big data), mikä pitäisi huomioida myös koulutuksessa. Myös osaavalle ammattityövoimalle on nyt meriteollisuudessa kysyntää, ja koulutukseen toivotaan panostusta.
Suomen meriklusteri 2020 -raportti julkaistaan myöhemmin kesällä TEM:n julkaisusarjoissa.
Meriliitto myönsi ”Merenkulun maineteko” palkinnon Nro 9 Wärtsilä Oyj Abp:lle. Yhtiö on liiton mukaan ”merkittävällä ja ainutkertaisella tavalla toiminut suomalaisen merenkäytön ja meriteollisuuden kehittäjänä ja tiennäyttäjänä. Lähtökohdiltaan monipuolisena kansallisena telakkayhtiönä ja toistatuhatta laivaa valmistaneena se on onnistunut nopeasti muuntumaan laaja-alaiseksi uusien teknologioiden globaaliksi hallitsijaksi ja tuottajaksi, samalla kuitenkin pitäen arvossa vahvan suomalaisen meriosaamisen juuria ja tulevaisuuteen tähtäävää, seuraavien sukupolvien arvostamaa kestävää kehitystä.
Toiminnallaan Wärtsilä Oyj Abp on kärkiyrityksenä vienyt suomalaista merellistä osaamista ja tutkimusta eteenpäin, kasvattanut suomalaisen merenkäytön tunnettuutta maailmanlaajuisesti ja on suoriutunut alati muuttuvan maailman merenkulun, offshore-toimintojen ja muiden merialojen haasteista pitäen liiketoimintansa jatkuvasti myös kannattavana.” Ensimmäinen ”Merenkulun maineteko” palkinto myönnettiin vuonna 1986 Meriliiton 60-vuotisjuhlassa.
Palkinnon saajan Wärtsilä Oyj Abp:n konsernijohtaja Jaakko Eskola toteaa, että ”Wärtsilä toimii kaikilla maailman merillä, mutta olemme yhä vahvasti läsnä Suomessa. Haluamme kannustaa Suomea päätöksenteossa tekemään edistyksellisiä ratkaisuja teknologiaan ja ympäristöön liittyen. Cleantech voi olla kilpailutekijä, jolla suomalaiset erottuvat edukseen merenkulun markkinoilla kansainvälisesti.”
Wärtsilän lisäksi Meriliitto palkitsi juhlassaan tunnustuspalkinnoilla innovatiivisesta ja kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta merenkuluneuvos Hans Langhin, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Nordströmin, toimitusjohtaja, merikapteeni Jussi Mälkiän sekä Aker Arctic Technology Oy:n.
STT
