Kuljetus ja Logistiikka

 

Ensimmäiset Tampereen Ratikan protovaunun koeajot katuverkolla onnistuivat odotetusti. Katuverkolle lähdettiin aamuyöllä 2.7. ja ensimmäinen testiosuus ulottui Pohjois-Hervannan pysäkille. Loppuviikolla päästiin koeajamaan jo Turtolaan saakka, ja viikonloppuna saavutettiin testeissä myös Hervannan valtaväylän huippunopeus 70 kilometriä tunnissa. Yleisöä koeajot kiinnostivat, ja Hervannan valtaväylän varrella liikkui katsojia tasaiseen tahtiin koeajoja seuraamassa.

Kuva: Wille Nyyssönen, Raitiotieallianssi

Ensimmäiset liikkeet katuverkolla sujuivat suunnitelmien mukaan. Testit ajoitettiin aamuyöhön, jotta bussiliikennettä ei tarvitsisi siirtää kiertoreitille. Ennen katuverkolle siirtymistä vaunua ja rataa oli jo koeajettu varikkoalueella. Ensimmäiset katuverkolla kävelyvauhtia tehtävät testit saatiin vietyä läpi suunnitellusti kahden päivän aikana. Myös liikennöintinopeuden mukaiset ajot ja nopeuden nostot Hervannan valtaväylällä onnistuivat heti.

– Tunne oli kyllä mahtava, kun vaunu ja ratainfra käsi kädessä saavuttivat huippunopeuden lauantaina! Tätä kohden kuljettiin portaittain, jotta varmistuttiin molempien valmiudesta. Rataa on testattu hyvin jo aiemmin, myös testivaunulla, joten odotukset olivat korkealla ja kiinni enää vaunun suorituskyvystä. Vaunu täyttikin toiveet sitten heti ensi yrittämältä, koeajokoordinaattori Niina Uolamo Tampereen Raitiotie Oy:stä iloitsee.

Koeajoissa testataan yhtä aikaa rataa ja sen teknisiä järjestelmiä sekä Tampereelle suunniteltua Tampereen Ratikkaa. Radan ja raitiotiejärjestelmän testit suorittaa Raitiotieallianssi, ja vaunuvalmistaja Škoda Transtech Oy vastaa Ratikan käyttöönotosta ja testaamisesta. Koeajokokonaisuutta koordinoi raitiotieinfran ja raitiovaunujen omistaja Tampereen Raitiotie Oy. 

– Kuluneet pari viikkoa ovat olleet koko Ratikkahankkeellemme erittäin merkittävät. Lajinsa ensimmäisellä Tampereen Ratikalla tehdyt koeajot ovat osoittaneet, kuinka hienosti väkemme on puhaltanut yhteen hiileen ja saavuttanut sen ansionsa erinomaisen lopputuloksen. Niin rata, sen järjestelmät kuin vaunukin toimivat suunnitelulla tavalla. Tästä on todella hienoa jatkaa kohti seuraavia vaiheita ja 9.8.2021 siintävää matkustajaliikennettä. Lämmin kiitos kaikille testiajoihin vaikuttaneille, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kiittelee.

Ratainfraan liittyviä koeajoja tehdään yhtäjaksoisesti vielä viikoilla 28 ja 29. Sen jälkeen tehdään varikon toimintojen testejä sekä aloitetaan vaunulle tehtävät tyyppikokeet, joiden pohjalta muun muassa päivitetään protovaunuun tehdyt muutokset myös tuleviin vaunuihin ja suunnitelmiin.

Kuva: Wille Nyyssönen, Raitiotieallianssi

Radan toiminta varmistetaan kaikkien tekniikkalajien osalta

Raitiotieallianssi testaa koeajoissa mm. raiteiden, vaihteiden ja ajolankojen ajettavuutta, liikennemerkkien, liikennevalojen ja opastimien sekä liittymien ja suojateiden näkyvyyttä. Lisäksi säädetään liikenne- ja varoitusvaloja, tehdään sähkönsyötön kuormituskokeita ja testataan liikennöintinopeuden sallimaa ajonopeutta ja vaihteenohjausta.

Protovaunun mukana liikkuu raitiotien eri teknisiä järjestelmiä tarkasteleva ryhmä, joka kirjaa testihavainnot.

– Testiryhmään tarvitaan riittävä määrä eri asiantuntijoita, sillä tarkastelemme samaan aikaan usean tekniikkalajin rakenteiden toimivuutta. Mahdollisiin ongelmiin pitää reagoida välittömästi eikä sama henkilö voi tarkastella ratajohtoa, vaihteenohjausjärjestelmää ja radan päällysrakennetta. Lisäksi rakenteita on tarkasteltava vaunun molemmin puolin, Raitiotieallianssin käyttöönottovastaava Petra Brunnila toteaa.

Alkaneella viikolla tehdään muun muassa raitiotien sähköjärjestelmän kuormituskokeita, jolloin liikutaan pääasiassa Hermiankadulla. Koeajojen eteneminen ja tarkemmat aikataulut riippuvat tehtävien testien onnistumisesta. Sähköjärjestelmän kuormituskokeisiin vaikuttaa myös sää, eli sateisella kelillä testiä ei voida toteuttaa. 

Sähköjärjestelmän kuormitusta testataan siten, että vaunuun on lisätty painoa maksimimatkustajamäärän verran. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella istumapaikalla olisi matkustaja ja lisäksi seisomapaikoilla kuusi henkilöä per neliömetri. Tarvittava kuorma on saatu lisäämällä vaunuun hiekkasäkkejä, näin maksimipaino on 84,4tonnia.

– Ajamme tällä maksimipainolla Hermiankatua edestakaisin, jotta nähdään, miten mäki ja paino yhdessä vaikuttavat sähköjärjestelmiin, Niina Uolamo toteaa.

Koeajojen etenemisestä kerrotaan aktiivisesti Tampereen Ratikan ja Raitiotieallianssin kanavissa.

Uudistunut tieliikennelaki tuo muutoksia raitiovaunuvalojen toimintaan

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Sen myötä myös raitiovaunuvalojen toimintaan tuli muutos.

– Tieliikennelain uudistuksen myötä punaiset valot palavat raitiovaunuvaloissa nyt yhtäjaksoisesti merkkinä siitä, että raitiovaunu kulkee risteyksestä läpi. Aiemmin punaiset valot vilkkuivat. Raitiovaunuvalot toimivat siis siten, että vilkkuvan keltaisen aikana pitää noudattaa erittäin suurta tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa, sillä Ratikka on jo lähellä. Kiinteiden punaisten valojen palaessa risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, projektipäällikkö Mika Kulmala Tampereen kaupungilta selventää.

Myös raitiovaunuvalojen toimintaa testataan Tampereen Ratikan koeajojen aikana.

– Toivomme kaupunkilaisilta palautetta valo-opastimien toiminnasta. Sitä voi osoittaa suoraan Tampereen kaupungin asiakaspalveluun.

 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi