Fintraffic: Liikennemäärien kasvu vauhdittuu
Pandemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen näkyy selvästi liikenteen vilkastumisena eri liikennemuodoissa heinä-syyskuussa. Tieliikenteen määrät ovat elpyneet jo lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Raideliikenteessä etenkin rahtikuljetusten määrät ovat selvässä kasvussa. Lentoliikenteessä kasvu on myös käynnistynyt, tosin hitaammin kuin muualla Euroopassa.
Fintrafficin tuottaman avoimen liikennedatan kysyntä on kasvanut selvästi loppukesän ja alkusyksyn aikana.
”Yhteiskunta on selvästi elpymässä pandemiarajoitusten jälkeen. Merkille pantavaa on se, että joukkoliikenne piristyy kaikissa liikennemuodoissa selvästi hitaammin kuin yksityisautoilu. Nyt onkin tärkeää varmistaa, että suomalainen liikennejärjestelmä ei pandemian seurauksena pysyvästi muutu entistä yksityisautokeskeisemmäksi. Houkuttelevien liikennepalveluiden kehittäminen vaihtoehdoksi yksityisautoilulle edellyttää muun muassa sitä, että koko liikenteen toimiala hyödyntää dataa ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia nykyistä paremmin. Tämä on välttämätöntä liikenteen palveluiden asiakaskokemuksen parantamiseksi ja arjen helpottamiseksi, yritysten ja kotitalouksien kustannusten alentamiseksi sekä liikkumisen päästöjen vähentämiseksi”, sanoo Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.
Lentoliikenne elpyy muuta Eurooppaa hitaammin
Lentoliikenne Suomessa on elpynyt heinä-syyskuussa, mutta selvästi hitaammin kuin muualla Euroopassa. Tämä johtuu erityisesti Kiinan ja Japanin tiukoista matkustusrajoituksista. Ennen pandemiaa Suomi oli yksi vilkkaimpia kohteita Euroopassa vaihtaa lennolta toiselle Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä. Lisäksi suomalaisten oma lentomatkailu on piristynyt vasta syksyn aikana. Myös Suomeen tulevien kansainvälisten matkailijoiden määrä on kääntymässä vasta kunnolla kasvuun.
”Lentoliikenne on selvästi kesän jälkeen piristynyt, kun rokotuskattavuus on lisääntynyt ja matkustussääntöjä lievennetty. Odotamme, että kuluvan vuoden lopulla liikennettä olisi Suomessa noin 65 prosenttia ja Helsinki-Vantaalla noin 55-60 prosenttia vuoden 2019 liikenteestä. Tämän hetken arvio kuitenkin on, että lentomatkustus elpyy Suomessa vuoden 2019 tasolle vasta 2023 tai 2024”, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.
Fintraffic tarjoaa lennonvarmistuspalveluita niin lentoasemille kuin lentoyhtiöillekin, joiden lennot kulkevat Suomen ilmatilassa.
Tieliikenteen määrät kasvaneet maltillisesti
Liikennemäärät maanteillä ovat palautuneet heinä-syyskuussa takaisin pandemiaa edeltäneelle tasolle. Heinä- ja syyskuussa liikennettä oli tänä vuonna teillä vastaava määrä kuin vuonna 2019. Elokuussa määrät jäivät sen sijaan vähän alhaisemmiksi vuoteen 2019 verrattuna.
Koko alkuvuonna 2021 (1-9/2021 vs 1-9/2019) tieliikenteen määrä on ollut vielä noin 6 prosenttia alhaisempi kuin ennen pandemiaa vuonna 2019.
Vuoteen 2020 verrattuna liikennemäärät ovat sen sijaan kasvaneet. Tieliikenteen määrä oli tammi-syyskuussa 2021 noin 2,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 vastaavana ajankohtana.
”Loppukesän ja alkusyksyn aikana tieliikenteen määrä on palautunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Etätöiden ja etäpalveluiden yleistyminen näkyy jonkin verran siinä, että pahiten ruuhkautuvien alueiden liikenne on ollut pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna sujuvampaa”, sanoo Fintrafficin tieliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Aapo Anderson.
Tieliikenteen maakuntakohtaiset kokonaisliikennemäärät on kerätty Fintrafficin tieliikenteenohjauksen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet).
Tavarakuljetukset rautateillä nousussa edelleen
Rautatieliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa kasvaa edelleen. Tavarajunien määrä vuoden 2020 vastaavaan ajankohtaan on noussut lähes 5 prosenttia. Henkilöliikenteessä pandemian vaikutukset näkyvät vieläkin selvästi, kun junamatkustajien määrät ovat tavanomaista pienempiä. Sekä kauko- että lähijunien määrät olivat noin 4 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2020 vastaavana ajankohtana.
”Matkustajaliikenteen määrät eivät ole vielä palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Tavaraliikenteen volyymi rautateillä on edelleen hyvällä tasolla. Kesä on ratojen kunnossapidon ja rakentamisen aikaa. Ratatöitä on tänä kesänä tehty runsaasti eri puolilla Suomea. Vaikka työt pyritäänkin ajoittamaan niin, että niistä aiheituisi mahdollisimman vähän häiriöitä, niin väistämättä vaikutuksia liikenteelle syntyy. Osittain lähiliikenteen täsmällisyydessä näkyy näiden isojen ratatöiden vaikutukset, joita oli esimerkiksi Keravalla ja Pukinmäessä Helsingissä”, kertoo Fintrafficin raideliikenteenohjauksen operatiivinen johtaja Sanna Järvenpää.
Meriliikenteen kuljetukset toimivat
Meriliikenteen merkitys Suomelle on iso, sillä suurin osa ulkomaankaupastamme kulkee laivoilla. Rahtiliikenteen määrissä ei olekaan tapahtunut isoja muutoksia pandemian seurauksena, vaan kuljetukset ovat toimineet hyvin ja turvanneet poikkeusoloissa Suomen huoltovarmuutta. Esimerkiksi elokuussa ulkomaan merikuljetusten kokonaismäärä oli yhteensä 7,7 miljoonaa tonnia ja kasvua edellisvuoden elokuuhun oli 3 prosenttia.
Matkustajaliikenteeseen pandemialla on sitä vastoin ollut selkeää vaikutusta. Esimerkiksi elokuussa matkustajia oli vain 35 prosenttia kahden vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Liikennedatan käyttö kasvussa
Fintrafficin tuottaman liikennedatan käyttö on kasvanut vauhdilla vuonna 2021. Fintrafficin avoimen datan palveluun tehtiin vuoden kolmannella neljänneksellä yli miljardi rajapintakutsua. Määrä on kasvanut merkittävästi, yli 50 prosenttia, vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta.
Myös Fintrafficin liikenteen tilannekuvaa tuottavan palvelun käyttö on kasvanut. Liikennetilannepalvelun sivukatseluiden määrä on kaksinkertaistunut heinä-syyskuun aikana viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.