Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

Tuore diplomityö kertoo kaukolämmön taloudellisesta kannattavuudesta

Kaukolämpö on kilpailukykyinen lämmitysmuoto, jonka hinta on pysynyt vakaana Lappeenrannassa.Annamaria Tielisen diplomityö tutkii kaukolämmöstä maalämpöön vaihtamisen taloudellista kannattavuutta Lappeenrannan alueella. Vaikka työn tulosten mukaan kaikkien kohderakennusten lämmityskuluissa syntyy säästöä, säästö oli niin pieni, että vain yhdessä kohteessa maalämmön investointi oli kannattava kaikissa tarkastelluissa hintaskenaarioissa.

LUT-yliopistosta valmistuneen Annamaria Tielisen diplomityön mukaan kaukolämmössä pysyminen on Lappeenrannassa kilpailukykyinen vaihtoehto. Diplomityön 13 tutkimuskohdetta koostuvat yhdeksästä pientalosta, yhdestä rivitaloyhtiöstä sekä kolmesta kerrostaloyhtiöstä.

– Suurimmassa osassa tutkimuskohteista maalämpöinvestoinnin kannattavuus vaatisi, että kaukolämmön hinta nousisi vähintään yhtä nopeasti kuin sähkön. Viimeaikaisen hintakehityksen perusteella kaukolämpö pysyy nykyisille asiakkaille kannattavana, sillä kaukolämmön hinta on pysynyt vakaana, Tielinen kertoo.

Sähkön hinta vaikuttaa lämmitysjärjestelmien kannattavuuden vertailuun, sillä maalämpöjärjestelmä käyttää sähköä lämmitysenergian tuottamiseen. Laskennassa huomioitiin maalämmön alkuinvestointi ja vaihdon myötä energiakustannuksissa syntyneet säästöt. Esimerkiksi kummankaan lämmitysmuodon huoltokustannuksia tai vaihtoehtoisia investointeja ei huomioitu.

Sähkön kuluttajahinnan kehitys vuosina 2000–2020 (Annamaria Tielisen diplomityö 2020)


Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa kohteissa lämmitysenergian kustannuksissa syntyi säästöä, kun lämmitysmuoto vaihdettiin kaukolämmöstä maalämpöön. Tosin säästö oli niin pieni, että se riitti kattamaan maalämmön investointikustannukset vain yhdessä kohteessa kaikissa hintaskenaarioissa.

Maalämpöön vaihdettaessa pitkät takaisinmaksuajat

Maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuajat olivat tarkastelluissa hintaskenaarioissa suhteellisen pitkiä, sillä vain kahdessa kohteessa suora takaisinmaksuaika oli alle kymmenen vuotta. Lisäksi investoinnin kannattavuutta tarkasteltiin kuudessa skenaariossa, jotka koskivat sähkön ja kaukolämmön hinnan muuttumista tulevaisuudessa.

Kiinteistön kokoluokka ja vuotuinen lämmöntarve eivät vaikuta suoraan investoinnin kannattavuuteen. Oleellista on investoinnin ja vuotuisen säästön suhde. Tämä tekee maalämpöinvestoinnin kannattavuuden etukäteistarkastelusta kuluttajalle haastavaa.

– Näillä rajauksilla ja yksinkertaistuksilla, joita diplomityössä on tehty, kaukolämmössä pysyminen on Lappeenrannassa kilpailukykyinen vaihtoehto, Tielinen kertoo.

– Tiesimme, että takaisinmaksuajat ovat pitkiä, jos toimiva kaukolämpöjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön. Maalämpö on kuitenkin ympäristöystävällinen ja hyvä järjestelmä sellaisilla alueilla, missä kaukolämpöä ei ole saatavilla, Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostopäällikkö Ami Kylliäinen kertoo.

 KaukolämpöMaalämpö
Investointi2 440 € liittymismaksu pientalo 200 m² (Energiateollisuus ry 2020) + lämmönvaihdin asennettuna 4 950 €12 000–16 000 €, uusi 150 m² pientalo, 15 000–22 000 € 150 m² saneerauskohde (Motiva 2020)
Käyttökustannukset1 612 € vuonna 2020, kun vuotuinen lämmönkulutus on 18 MWh (Energiateollisuus ry 2020)720 € vuodessa, kun sähkön hinta on 12 snt/kWh, vuotuinen lämmönkulutus 18 MWh ja COP 3
Laitteiston käyttöikäLämmönvaihdin 20–30 vuotta (Motiva 2020)Lämpöpumppu 15–30 vuotta, kompressori 10–15 vuotta
(Motiva 2020)
KäyttövarmuusKäyttövarmuus hyvä, kaukolämmön asiakaslaitteissa vähemmän osia, joten vikaantumisriski ja huoltotarve pienempi.Käyttövarmuus hyvä, maalämpöjärjestelmässä enemmän osia, joten vikaantumisriski ja huoltotarve periaatteessa suurempi.
Riskit Lämmöntoimitus kaukolämpöyhtiön vastuulla, asiakaslaitteet mittakeskuksen jälkeen omistajan vastuulla. Lappeenrannan Energialla käytössä 24/7-päivystys.Kiinteistön omistaja on vastuussa lämpöpumpun toiminnasta.
EkologisuusKaukolämmön hiilidioksidipäästöt Lappeenrannassa vuonna 2019 olivat 91 gCO2/kWh ja kolmen viimeisen vuoden keskiarvo on 94,3 gCO2/kWh
(Lappeenrannan Energia 2020).
Sähkön keskimääräinen CO2-päästökerroin Suomessa on 141 gCO2/kWh (perustuu vuosien 2016–2018 keskiarvoon, huomioi vain Suomessa tuotetun sähkön) (Motiva 2020).

(Annamaria Tielisen diplomityö 2020)


Diplomityöllä tietoa todellisista kustannuksista

Idea diplomityöhön lähti käytännön tarpeesta, sillä Energialla on tehty paljon laskelmia maalämmön kannattavuudesta ja takaisinmaksuajoista asiakkaille.

– Totesimme, että olisi käytännöllistä saada tietoa kustannuksista heiltä, jotka ovat vaihtaneet kaukolämmöstä maalämpöön. Näin pystyttäisiin vertailemaan todellisia kustannuksia, eikä tarvitsisi arvailla. Halusimme faktatietoa maalämmön toteutuneista hyötysuhteista ja kustannuksista, Kylliäinen sanoo.

Kaukolämmön kokonaishinta on noussut viimeksi joulukuussa 2013, jonka jälkeen hinnoittelurakennetta on muutettu kerran. Muutoksen yhteydessä kiinteitä maksuja alennettiin ja kulutuksen mukaista energiamaksua korotettiin hiukan. Tehtyjen vesivirtatarkistusten seurauksena kaukolämmön kokonaismaksu laski lähes kaikilla asiakkailla.

– Kaukolämmön hinta on pysynyt viime vuosina hyvin vakaana ja pyrimme jatkossakin säilyttämään nykyisen hintatason. Tällä hetkellä ei ole tiedossa hinnankorotuksia, Kylliäinen kertoo.

Lappeenrannan Energian kaukolämmön hintakehitys vuosina 2011–2020 (Annamaria Tielisen diplomityö 2020)

Lisää palveluja Kaukoviisaan alle

Lappeenrannan Energia on tarjonnut jo muutaman vuoden ajan asiakkailleen Kaukoviisas-palvelua, jonka säännöllisten tarkastuskäyntien avulla asiakas voi varmistua lämmitysjärjestelmän toimivuudesta. Tarkastukset tehdään vuosittain lämmityskauden alkaessa.

Energia lanseeraa keväällä 2021 uudet älykkäät kaukolämmön palvelut, joiden avulla voidaan parantaa kaukolämmön energiatehokkuutta ja kannattavuutta entisestään. Uudet palvelut ovat taloyhtiöille ja yrityksille suunnattuja. Tulossa on esimerkiksi olosuhdepalvelu, jonka avulla optimoidaan kiinteistön lämpöenergian käyttöä.

– Käyttöveden kulutuspiikin koittaessa kiinteistön lämmitystä voidaan hetkellisesti pudottaa automatiikan avulla. Lämmitysjärjestelmän säätämisellä pyritään leikkaamaan kiinteistön perusmaksuun vaikuttavia kulutushuippuja sekä samalla alentamaan energiankulutusta. Näillä pienillä lämmön säädöillä ei ole vaikutusta asumismukavuuteen. Palveluista on tällä hetkellä meneillään pilottihankkeita, joiden avulla palveluita pyritään testaamaan ja kehittämään, Kylliäinen kertoo.

Tutustu diplomityöhön: https://lutpub.lut.fi/handle/10024/161968

FacebooktwitterlinkedinmailFacebooktwitterlinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi