Ihmisten valvonta hyväksytään turvallisuuden ja rikosten ehkäisyn nimissä 10.09.10
Suomalaiset suhtautuvat uuden teknologian avulla toteutettavaan ihmisten valvontaan myönteisemmin silloin, kun sitä käytetään turvallisuuden parantamiseen, rikosten ehkäisyyn ja kohteena on joku toinen kuin itse. Aineellisen omaisuuden suojaamiseen teknologian avulla suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti.
Tekesin Turvallisuus- ja Ubicom – sulautettu tietotekniikka -ohjelmien internet-kysely ”Turvallinen ja sujuva arki – mutta millä hinnalla?” toteutettiin kesä-elokuussa 2010. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ja asenteita teknologian hyödyntämiseen turvallisuuden edistämiseksi. Pääkohderyhmänä olivat ns. tavalliset suomalaiset, jotka eivät olleet turvallisuus- tai teknologia-alan ammattilaisia. Kyselyyn vastasi 282 henkilöä.
”Kyselyn tulos erityisesti ihmisiin kohdistuvan valvonnan osalta on yllättävä. Valvonta näyttää jostain syystä viehättävän suomalaisia. Ilmeisesti meillä uskotaan lujasti valvonnan ennaltaehkäisevään voimaan. Toisaalta ajatellaan myös, että muita pitää valvoa – itse toimii aina oikein”, sanoo Tekesin Turvallisuus-ohjelman päällikkö Suvi Sundquist.
Lasten ja vanhusten valvonta nähdään positiivisena, omaan autoon ei saa koskea
Ihmisiin kohdistuva valvonta hyväksytään turvallisuuden edistämiseksi ja rikosten ehkäisemiseksi. Turvallisuus ja omaisuudensuoja nähdään perusteiksi myös henkilökohtaiselle seurannalle: hätä- ja varkaustilanteissa yli 57 prosenttia vastaajista antaisi paikannustiedot viranomaisten käyttöön.
Ihmisiin kohdistuva valvonta hyväksytään laajemmin, jos valvottavana on joku muu kuin itse, kuten päiväkoti- tai kouluikäiset lapset tai eläkeikäiset lähiomaiset. Esimerkiksi liki 47 prosenttia hyväksyisi nauhoittavien valvontakameroiden tai vartijoiden seuraavan luokkien ja muiden tilojen tapahtumia jatkuvasti.
Kyselyn mukaan ihmiset suhtautuvat yleisesti ottaen aineellisen omaisuuden suojaamiseen myönteisesti. Jopa 66 prosenttia vastaajista hyväksyisi esimerkiksi erittäin pitkälle automatisoidun paloturvallisuuteen liittyvän valvonnan ja ennaltaehkäisyn. Poikkeuksen tekee oma auto. Yli 23 prosenttia vastanneista kieltäytyisi kaikista uusista auton turvajärjestelmistä.
”Lähitulevaisuuden suuria mullistuksia on niin kutsuttu sulautettu tietotekniikka eli ubi-tekniikka: teknologia hoitaa tehtäviä taustalla itsenäisesti. Tämä tarjoaa valtavat mahdollisuudet turvallisuutta ja sujuvuutta lisääviin sovelluksiin. Eri asia on, miten sitä kannattaa käyttää ja mihin sallitaan käytettävän”, sanoo Tekesin Ubicom-ohjelman päällikkö Kimmo Ahola.
Kyselyn tuloksista keskusteltiin Tekesin Turvallisuus-ohjelman järjestämässä paneelissa 9.9. Paneeliin osallistuivat tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, Mirasys Oy:n markkinointijohtaja Pertti Woitsch, Nixu Oy:n toimitusjohtaja Timo Kotilainen, tietokirjailija Petteri Järvinen sekä EFFI ry:n hallituksen jäsen Ville Oksanen. Paneelin moderoi toimittaja Tuomas Enbuske.
Paneelissa nousi esiin muun muassa, että uuteen teknologiaan liittyvät tietosuoja-asiat ovat uusi maailma, eikä kukaan oikein tiedä, millaiseksi se muotoutuu. Minkä joku voi kuvitella, sen insinööri voi toteuttaa – ratkaisevaa on, miten teknologiaa lopulta käytetään. Teknologian käyttö pitää sovittaa lakiin. Haasteena on, että lainsäädäntö on kansallista ja sen ylikansallinen harmonisointi on hankalaa. Lopuksi todettiin, että yksityisyys on edelleen suomalaisille tärkeä asia ja turvallisuusalan pitää pohtia, mitä tämä merkitsee sille tulevaisuudessa.
Suomi panostaa turvallisuusalaan vahvasti. Suomalaiset ovat mukana muun muassa EU:n puiteohjelmatutkimuksessa ja tämän rinnalla toimii Tekesin Turvallisuus-ohjelma.
