Kuljetus ja Logistiikka

Kuljetus ja Logistiikka

 

LähiTapiola: Monessa taloyhtiössä pohditaan nyt sähköautojen latauspaikkoja

Sähköautojen yleistyminen on herättänyt monissa taloyhtiöissä keskustelun latauspisteistä. Taloyhtiöitä ohjaa myös uusi laki, joka tietyissä tilanteissa edellyttää latausvalmiuden rakentamista. LähiTapiola kokosi yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.

Monissa taloyhtiöissä saattaa tänä keväänä viritä keskustelu sähköautojen latauspaikoista. Yhtiökokouksessa tai sitä valmistellessa asukas voi tuoda esiin halunsa hankkia latauspiste tai asia voi nousta esiin taloyhtiön isojen remonttien yhteydessä.

– Taloyhtiöiltä tulee nyt kasvavissa määrin kyselyitä. Tähän on oikeastaan kolme syytä. Isoin on tietysti sähköisen liikenteen yleistyminen pikkuhiljaa myös Suomessa. Samaan aikaan uusi taloyhtiöitä koskeva laki ja valtion latausjärjestelmän hankintaan tarjoama tuki ovat herättäneet monet selvittämään asiaa, sanoo latausratkaisuja toimittavan Plugit Finland -yrityksen toimitusjohtaja Tommi Saarela.

– Täyssähköautojen ja etenkin ladattavien hybridien määrä kasvaa koko ajan, joten yhä useamman naapurustossa liikutaan sähköautoilla. Mahdollisuus kotilataukseen on monilla ratkaiseva kynnys sähköautoiluun siirtymiseen, joten uskon, että aihe on lähivuosina yhä enemmän esillä. Kiinnostus puhtaaseen liikkumiseen kasvaa, ladattavien autojen valikoima laajenee, ja niitä tuodaan paljon myös käytettynä ulkomailta, kertoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Viime vuoden lopussa Suomen teillä liikkui Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan runsaat 9 500 täyssähköautoa ja karkeasti 46 000 lataushybridiä. Uusien autojen ensirekisteröinneistä ladattavien autojen osuus nousi viime vuonna jo 18 prosenttiin, mistä hybridit tekevät valtaosan.

Miksi aihe pinnalla nyt?

Sykäys latauskeskustelun alkamiseen voi tulla taloyhtiössä monesta lähteestä. Usein joku osakas tai potentiaalinen taloon muuttaja on sähköautoilija ja tiedustelee latausmahdollisuutta. Taloyhtiö saattaa myös itse toimia etupainotteisesti ja haluta kehittää talon järjestelmiä palvelemaan tulevia tarpeita. Lataus saattaa tulla puheeksi myös remonttisuunnitelmien yhteydessä.

Viime marraskuussa astui voimaan uusi laki, jonka mukaan uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin tulee asentaa latauspistevalmius kaikille pysäköintipaikoille, jos pysäköintipaikkoja on yli neljä. Valmius ei vielä edellytä varsinaisten latauslaitteiden hankkimista, vaan esimerkiksi putkitusta tai kaapelointia niin, että paikalle voidaan myöhemmin asentaa latauspiste. Vanhoissa taloyhtiöissä lain vaatimus liittyy hyvin laajoihin peruskorjauksiin, joiden lupahakemus tulee vireille 11.3.2021 alkaen.

– Jotta remontti yltäisi tähän mittakaavaan, tulee siihen sisältyä esimerkiksi rakennukseen tehtävää putkiremonttia ja piha-alueen korjausta sekä lisäksi esimerkiksi lämmitys- ja sähköjärjestelmän remontti. Näin laajat yhtäaikaiset korjaushankkeet eivät ole taloyhtiöissä kovin yleisiä, joten luulen, että useammin latausjärjestelyitä lähdetään taloyhtiöissä miettimään omasta tarpeesta tai muiden remonttien yhteydessä, sanoo lakiasiantuntija Laura Lithenius Isännöintiliitosta.

Taloyhtiöiden latausinfran kehittämistä lykkii eteenpäin myös valtion tarjoama tuki. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn avustusta on myönnetty latausjärjestelmien rakentamiseen jo vuodesta 2018. Koronavuonna tuen kysyntä kasvoi niin suureksi, että vuodelle varattu määräraha ei riittänyt kattamaan kaikkia hakemuksia, vaan osa niistä siirtyi tälle vuodelle.

Mistä aloittaa, paljonko maksaa?

Asiantuntijat suosittelevat taloyhtiöitä lähtemään liikkeelle tarpeen kartoituksesta. Kuinka paljon nykyinen sähköjärjestelmä kestää ja kuinka moni asukas olisi kiinnostunut latausmahdollisuudesta? Jotta ratkaisu olisi kaikille reilu, tulee yhteishankkeissa muistaa osakkaiden yhdenvertaisuus.

– Taloyhtiössä hanke alkaa yleensä asiantuntijan kartoituksella. Siinä selvitetään nykyisen sähköjärjestelmän kuormituskyky ja sen soveltuvuus latauskäyttöön. Suunnitelmia kannattaa tehdä ennemmin 20:n kuin kahden vuoden tähtäimellä: vaikka nykyisin vain yksi tai kaksi asukasta olisi kiinnostunut auton latauksesta, tilanne voi olla hyvin erilainen esimerkiksi vuosikymmenen päästä, sanoo Plugitin Saarela.

Taloyhtiöille ei löydy yhtä valmista ratkaisumallia latauksiin, koska yhtiöt ovat niin erilaisia. Autopaikkoja voi olla pihan lisäksi esimerkiksi autotalleissa tai pysäköinti järjestetty parkkihallissa tai yhdessä toisen taloyhtiön kanssa. Latausjärjestelyihin ja kustannusten jakoon vaikuttaa myös se, ovatko autopaikat osakkaan vai taloyhtiön hallinnassa.

Latausinvestointien hinnat vaihtelevat yksittäisen latauspistepäivityksen sadoista euroista suuren infrahankkeen kymmeniintuhansiin euroihin. Kaikki riippuu infran lähtötasosta ja muutostarpeista.

– Kaivuu-, kaapelointi- ja pinnoitustyöt ovat isoja kustannuseriä, joten jos piha tullaan jo muuten avaamaan toisen remontin yhteydessä, on latausvalmius järkevää asentaa silloin. Itse latauspisteet voi asentaa aluksi vain niitä tarvitseville ja laajentaa järjestelmää tarpeen mukaan, sanoo Saarela.

Esimerkiksi Plugitin myymät älykkäät latauslaitteet, jotka seuraavat sähköverkon kokonaiskuormitusta, maksavat asennuksineen noin 2000–2500 euroa per latauspiste. Kustannuksia voidaan jakaa taloyhtiöissä monella tavalla: esimerkiksi niin, että taloyhtiö vastaa perusinfrasta ja yksittäiset asukkaat latauspisteiden asennuksista sekä omasta sähkönkulutuksesta.

Myös nämä mietityttävät taloyhtiöissä

1) Voiko sähköautoa tai hybridiä ladata tavanomaisesta pistorasiasta tai lämmitystolpasta?

Kyllä voi, mutta se ei ole suositeltavaa jatkuvassa käytössä. Sähköteknisen alan asiantuntijat suosittelevat, että koti- eli niin sanottua suko-pistorasiaa käytetään turvallisuussyistä vain tilapäiseen lataukseen ja latausvirta rajataan korkeintaan 8 ampeeriin. Tätä lataustapaa kutsutaan hitaaksi lataukseksi, ja siinä auton akkuun voi siirtyä 8 ampeerin virralla noin 2 kilowattia tunnissa. Jos auton kulutus on esimerkiksi 15–20 kilowattia 100 kilometrillä, yön yli -lataus voi riittää työmatka-ajoihin mutta ei pitkiin matkoihin. Aina on myös varmistuttava, että pistorasia asennuksineen ja latauskaapeli soveltuvat auton lataamiseen.

Yleistä on, että taloyhtiössä ensimmäiset sähköautoilijat hankkivat omalle autopaikalleen varsinaisen latauspisteen. Lämmitystolppa on myös mahdollista päivittää lataamiseen sopivaksi. Jos lataajia tulee monia, voivat sähköliittymän rajat tulla vastaan. Taloyhtiössä on myös varmistuttava, että verkko riittää kattamaan kaikkien asukkaiden sähkönkulutuksen, myös esimerkiksi yhtäaikaisen autojen lämmityksen.

2) Millainen laite on soveltuva sähköautojen päivittäiseen lataamiseen?

Sähköautojen lataamiseen tarkoitettujen laitteiden etuja ovat turvallisuus, tehokkuus ja nopeus. Pistoketyyppi on näissä laitteissa tarkoitettu nimenomaisesti sähköauton lataamiseen, ja järjestelmä havaitsee, jos auto ei ole kytketty verkkovirtaan turvallisesti tai järjestelmä uhkaa ylikuormittua. Älykkäillä latauslaitteilla on lisäksi mahdollista seurata yksittäisten käyttäjien sähkönkulutusta ja jopa hallinnoida maksuliikennettä. Vaihtoehtoisesti laskutusta voi hoitaa esimerkiksi isännöitsijä asukkaiden kanssa.

3) Uskaltaako sähköautojen latausinfraan investoida nyt vai kannattaako odottaa?

Suurimmat kustannukset syntyvät perusinfratöistä, joilla pärjää kauas tulevaisuuteen. Jos kiinteistön sähkökeskus, -liittymä tai -kaapeloinnit kaipaavat uudistusta sähköautojen lataamista varten, voi latausvalmius olla järkevää toteuttaa muun remontin yhteydessä. Infraan investointi ei sinänsä mene ”harakoille”, koska varsinaisia latauslaitteita voi lisätä myöhemmin tarpeen mukaan. Tällä hetkellä taloyhtiöiden sähköjärjestelmien uudistuksiin latauspisteitä varten on saatavissa ARA-avustusta.

4) Voiko taloyhtiö hankkia alkuun esimerkiksi muutaman yhteisen latauspisteen?

Tämä on mahdollista. Kannattaa kuitenkin miettiä, millainen ratkaisu parhaiten palvelee asukkaiden päivittäistä lataustarvetta. Yhteisen latauspisteen ongelmana voi olla yhdenaikainen tarve pisteen käytölle. Koska sähköautoja ja hybridejä ladataan pääasiassa öisin, vuorottelu latauspisteellä voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että ladattu auto pitäisi vaihtaa toiseen yöllä. Latausratkaisussa on hyvä miettiä myös sitä, miten sähkönkäytön kustannukset saadaan kohdistettua lataajan mukaan.

5) Liittyykö sähköautojen lataamiseen jotain riskejä?

Latausjärjestelmiin voi liittyä samaan tapaan turvallisuusriskejä kuin muihinkin kiinteistön sähkölaitteisiin tai -asennuksiin. Esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta onkin tärkeää, että autojen lataamiseen käytetään nimenomaan siihen tarkoitettuja ja toimivia laitteita. Riskejä voi liittyä esimerkiksi tilanteeseen, jossa autoa ladataan vanhasta, kuluneesta kotitalouspistorasiasta, eikä se kestä siihen kohdistuvaa kuormitusta ja pääsee ylikuumenemaan. Turvallisuussyistä sähköjärjestelmän kunto tulee aina selvittää ja asennustyöt teettää ammattilaisella, eikä viallisia laitteita koskaan tule käyttää.

LähiTapiolan koti- ja kiinteistövakuutusten suojeluohjeissa vaatimuksena on, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköautojen lataamiseen, on ennen latauksen aloittamista tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus. Latauslaitteita on myös huollettava säännöllisesti.

6) Kuka vakuuttaa latauslaitteet taloyhtiössä?

Jos taloyhtiö asennuttaa sähköautojen latauspisteitä ja -laitteita asukkaiden käyttöön, on laitteisto vakuutettuna taloyhtiön kiinteistövakuutuksessa, kuten pysäköintipaikoilla olevat lämmitystolpatkin. Jos sen sijaan yksittäinen taloyhtiön asukas asennuttaa itselleen sähköauton latauslaitteen, on se sekä siihen mahdollisesti kuuluva pistoke asukkaan vastuulla. Jälkimmäisessä tapauksessa latauslaite kuuluu asukkaan kotivakuutukseen samaan tapaan kuin huoneiston sisäpuolella tehdyt varustelutason parannukset ja lisäykset.

Asiantuntijoina LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri ja kehityspäällikkö Anu Paavilainen, Plugit Finlandin toimitusjohtaja Tommi Saarela ja Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius. Lisäksi lähteenä käytetty mm. Motivan Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opasta, Seskon Sähköajoneuvojen lataussuositusta sekä Tukesin Sähköautojen latausturvallisuus -ohjetta.

FacebooklinkedinmailFacebooklinkedinmail
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi