Piilaaksosta viherlaaksoon – Alankomaiden viherklusteri
Alankomaissa usean rekan lastista löytyy jotain vihreää: vihanneksia tai Heinekenin oluttölkkejä. Euroopan suurin panimo avasi oman terminaalin 15 vuoden suunnittelun jälkeen ja yhdistämällä voimansa vihannesalan yrittäjät säästivät kuluissa.
[rivi korkeus=1.5]
Alankomaiden länsirannikolla sijaitsevassa Westlandin alueelta lähtee vilkkaimpina päivinä satoja rekkoja, jotka kuljettavat vihanneksia ja hedelmiä Eurooppaan. Paikka toimii myös hedelmätukkuna, sillä Rotterdamin sataman kautta Alankomaihin, maailman kolmanneksi suurimpaan satamaan, tuodaan vihanneksia ja hedelmiä 25.000 konttia vuodessa.
– Sovelsimme yhdysvaltalaista piilaakson (Silicon Valley) ajatusta. Tuotamme keskitetyllä alueella vihanneksia ja hedelmiä ja hoidamme myös tuontiin liittyvää logistiikkaa, Best Fresh Groupin toimitusjohtaja Mart Valstar kertoo.
Yhtymä koostuu kuudesta kasvattajista, kymmenestä välittäjästä ja neljästä logistiikkayrityksestä. Ennen kukin järjesti yksin kuljetuksensa, mutta voimavarat yhdistettiin. Nyt klusteri katsoo yhdessä mitä lähtee mihinkin, jolloin tavaroiden kulkua on voitu nopeuttaa ja kustannuksia alentaa.
[rivi korkeus=1 sijainti=kappale]
Irtoperistä kontteihin
Klusterin myötä kuljetuksen painopiste on siirtynyt bulkeista kontteihin. Vuonna 2000 jäähdytettyjen konttien osuus oli 15 prosenttia, 2010 se oli 85. Logistiikkayritykset alkoivat hoitaa laajempaa ketjua. He alkoivat avustaa pakkauksessa ja hoitaa laaduntarkkailua.
Europe Retail Packing, abc Logistics, Venlo Verpakking ja wfo Verpakking ovat erikoistuneet vihannesten ja hedelmien kuljetukseen.
Marjojen kuten mansikoiden ja vadelmien kuljetus on kiireisintä.
– 20 prosenttia vihanneksista ja marjoista tarvitaan oikeasti heti, muut voidaan säilyttää. Venäjä on meille tärkeä alue, sillä se maa tuo kuluttamistaan vihanneksista 80 prosenttia. Venäläiset hakevat kasvikset omilla rekoillaan, jotka tekevät työn edullisemmin kuin hollantilaiset, Valstar kertoo.
Pieni osa mansikoista lennätetään Moskovaan. Se on yleensä liian kallista, mutta miljoonakaupungissa on tavaratalo, jonka asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuoreista marjoista.
[rivi korkeus=1 sijainti=kappale]
Olutterminaali avautui
Euroopan suurin panimo, Heineken avasi vuonna 2010 oman satamaterminaalin Zoeterwoudessa. Alpheriumin suunnittelu, lupaprosessit ja rakentaminen veivät yhteensä 15 vuotta. Van Udenin omistaman terminaalin hinnaksi tuli 15 miljoonaa.
Terminaalin valmistuttua asukkaat valittivat melusta. Paikalle hankittiin hiljaisemmat laitteet ja yövuorot suunniteltiin metelittömämmiksi.
Noin 20 minuutin ajomatkan päässä sijaitseva panimo tuottaa vuorokaudessa kolmessa vuorossa 936.000 pulloa olutta. Sille on erittäin tärkeää, että logistiikka hoituu sujuvasti.
– Cross- dockingin (lajittelu ilman välivarastoja) kautta kulkee 80 – 90 prosenttia tuotteista. Jos se ei toimi, joudumme käyttämään kalliita välikäsiä ja varastoja. Kerran yksi tuotantolinjamme seisoi neljä päivää. Se oli katastrofaalista, tiimijohtaja Anne Dijksma kertoo.
Heineken on vienyt tuotannon automaation pitkälle. Kuorma-autojen lastaus tapahtuu automaattisesti.
– Meiltä lähtee rekka joka 40 minuutti. Sen verran kuluu aikaa, kun järjestelmä kutsuu internetin kautta tyhjän auton paikalle ja se lastataan. Tietysti paikalla on laaduntarkkailija, joka katsoo, että kaikki sujuu kuten pitää, Dijksma sanoo.
[kappalejako]
