Tutkimus: Uusilla EU-rengasmerkinnöillä pohjoismainen kuluttaja voi luisua hakoteille
EU:n vaatimat uudet rengasmerkinnät voivat pohjoismaisen tutkimuksen mukaan ohjata talvirengasvalintaa tekevän kuluttajan hakoteille. Merkinnät nimittäin eivät kerro pohjoismaisten talviolosuhteiden kannalta kaikkein tärkeimmistä ominaisuuksista eli jää- ja lumipidosta. Märkäpitoa, ohiajomelua ja polttoaineen kulutusta voi kuitenkin pian vertailla eri renkaiden kesken uusien EU-rengasmerkintöjen ansiosta. Rengasmerkintäasetus ei koske nastarenkaita.
Viimeistään tämän vuoden marraskuussa renkaiden kuluttajavertailun piti helpottua, sillä tuolloin kaikista uusista renkaista tai niiden välittömästä läheisyydestä on löydyttävä EU:n vaatimat rengasmerkinnät. Tuoreen tutkimuksen mukaan rengasmerkinnöillä saattaa olla kuitenkin myös päinvastainen vaikutus. Ainakaan Pohjoismaissa merkinnät eivät helpota nastattomien talvirenkaiden eli kitkarenkaiden valintaa.
– Merkinnät eivät kerro mitään jääpidosta, ja se on kuitenkin pohjoismaisissa talviolosuhteissa tärkein turvallisuustekijä. Meillä on nyt suuri huoli, että kuluttajat tekevät vääriä valintoja, mikäli he luottavat vain näihin uusiin luokitusmerkintöihin, sanoo asiakkuuspäällikkö Tuija Aro Nokian Renkailta.
Tutkimuksen mukaan pohjoismaiset autoilijat arvostavat talvirenkaissa eniten hyvää pitoa jäisellä tiellä, joten luulisi, että renkaiden valinta olisi helppoa. Saman tutkimuksen mukaan kuitenkin on käynyt ilmi, että valtaosa vastaajista ostaisi uusien merkintöjen perusteella sellaiset renkaat, joissa on hyvä märkäpito.
– Märkäpito on teknisesti lähes vastakkainen ominaisuus jääpidolle, sillä parhaat märkäpito-ominaisuudet saavutetaan kesärenkaissa tyypillisesti käytettävällä kumiseoksella, jolla ei tietenkään pärjää talvella Pohjoismaissa. Silti Suomessa 66 prosenttia, Ruotsissa 76 prosenttia ja Norjassa 79 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista ostaisi talvirenkaat, joissa on hyvä märkäpitomerkintä.
Pohjoisen talven erityisvaatimukset
Uudet EU-rengasmerkinnät antavat hyödyllistä vertailutietoa muun muassa ohiajomelutasosta, joka kertoo auton ulkopuolella kuuluvasta melusta – ei siis olosuhteista auton sisällä. Vierintävastuksen vaikutusta polttoaineen kulutukseen voi myös vertailla uusien merkintöjen avulla. Märkäpito on olennainen turvallisuusominaisuus erityisesti kesärenkaille. Se viestii auton jarrutuskyvystä märällä tiellä. Kaikki ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta Pohjoismaissa talvirenkaat tulisi valita nimenomaan jäisen ja lumisen kelin ominaisuuksien perusteella.
– Pohjoismaiset kitkarenkaat tehdään liukkaisiin talvikeleihin, jäälle ja lumelle, kun taas Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetuissa kitkarenkaissa on painotettu nopean ajon ominaisuuksia sulalla kelillä. EU-luokituksiin pitäisikin saada mukaan myös merkintä jääpito-ominaisuuksista, Aro sanoo.
Vaikka monet arvelivat ostavansa renkaansa uusien rengasmerkintöjen perusteella, oli tutkimukseen vastanneista yli puolet sitä mieltä, että pohjoiset talviolosuhteet asettavat erityisvaatimuksia talvirenkaille.
– Onneksi suuri osa vastaajista huomioi sen, että hyvä talvirengas Keski-Euroopan olosuhteissa ei toimi pohjoisen talvessa. Uusien rengasmerkintöjen lisäksi Pohjoismaissa toivottavasti tukeudutaan talvirengasvalinnoissa edelleen autolehtien testeihin ja ammattitaitoisten rengasmyyjien opastukseen, kunnes jääpito saadaan mukaan EU-luokituksiin.
Myös nettikauppaa suosivat kuluttajat saattavat uusien merkintöjen vuoksi tilata vääränlaisia renkaita, mikäli eivät huomaa tai ota selvää, minkälaisia talvirenkaita ovat ostamassa ja valitsevat talveksi kitkarenkaat, joissa on hyvä märkäpitoluokitus.
– Keskieurooppalaiselle kuluttajalle nämä uudet EU-rengasmerkinnät riittävät useimmiten loistavasti, koska siellähän ei ole jäätä ja lunta tien pinnassa samaan tapaan kuin meillä, toteaa Tuija Aro.
