Pahimman varalta – Pelastusharjoitus Turun Satamassa
Algol sai luvan varastoida ammoniakkia Turun Satamassa vuonna 2016, mutta ennen kuin ensimmäinen erä saapui, harjoiteltiin mitä tehdään, jos pahin tapahtuu.
Teksti ja kuvat Sari Järvinen
Turun Länsisatamassa nostokurjen jalat katoavat sumupilven sisään, kun Algol Chemicals Oy:n pihalla olevasta säiliöstä purkautuu kohinalla kaasua. Vuoto sai alkunsa trukin kolhaisusta ja pistävän, mädän hajuista, limakalvoja ärsyttävää ammoniakkia leviää tuulen mukana kohti vastarantaa olevaa laivaterminaalia. Siellä laivaan jonottaa runsaasti matkustajia.
Oikeasti vaarallista vuotoa ei ole, vaan kyseessä on suuronnettomuusharjoitus ja ilmaille tuleva höyrypilvi on pääosin vesihöyryä. Harjoitus on kahdessakin mielessä poikkeuksellinen. Ensinnäkin harjoitus on Algol-konsernin historian suurin ja toiseksi siitä on tultu ottamaan oppia Saksaa, Viroa ja Liettuaa myöden. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen, Turun Sataman ja kymmenen muun toimijan järjestämä harjoitus on osa HAZARD-projektia, joka tähtää Itämeren alueen satamien turvallisuuden parantamiseen.
Useammin kuin laki määrää
Algol-konserniin kuuluva Algol Chemicals sai vuonna 2016 luvan varastoida Turun Satamassa ammoniakkia. Kun suuronnettomuusharjoitus pidettiin joulukuun seitsemäntenä päivänä vuonna 2016, yhtään ammoniakkisäiliötä ei ollut vielä saapunut.
– Kerrankin toimitaan oikein päin: ensin harjoitellaan, sitten varastoidaan, Algol Chemicalsin Turun toimipisteen Site Manager Kimmo Koskinen toteaa katsellessaan työmaallaan hääriviä palomiehiä.
Onnettomuusharjoitukset eivät ole Algolille sinällään uusia. Turun kemikaalivarastolla niitä järjestetään keskimäärin kerran vuodessa, vaikka laki edellyttäisi harjoittelua vain kerran kolmessa vuodessa.
– Se johtuu yrityskulttuuristamme. Turvallisuus on meille yksi pääteemoista. Mitä enemmän harjoitellaan, sitä valmiimpia ollaan, Koskinen sanoo. Oikeita onnettomuustilanteita on ollut vähän. Koskisen mukaan isompia ei yhtään ja pienimmät ovat rajoittuneet vähäisiin konttivuotoihin.
Kemikaali on haaste palomiehelle
Algolin Turun toimipisteessä varastoidaan yrityksen maahantuomia peruskemikaaleja, perushappoja, kuten rikki- ja muurahaishappoa. Yrityksen koko tuotekirjo on laajempi: se pitää sisällään teollisuus- ja erikoiskemikaaleja sekä polymeerejä suolasta syanidiin. Jälkimmäistä käytetään muun muassa kaivosteollisuudessa kullan erottamisprosessissa.
– Turkuun tulee pakattua kappaletavaraa rekoilla ja laivoilla ja ne jatkavat täältä matkaa kumipyöräkuljetuksina eteenpäin. Meillä ei ole itsellämme autoja, vaan käytämme kuljetusliikkeitä.
Algol Chemicals on mukana eurooppalaisille logistiikka-alan toimijoille ja kemikaalijakelijoille suunnatussa SQAS-arviointimenetelmässä. Arviointeja on tehty 253 kemikaalijakelijalle. Algol Chemicals sai vuoden 2016 arvioinnissa 90 pistettä sadasta. Alan keskiarvo oli 80 pistettä.
– Algolin kaltaiset laitokset ovat turvallisia paikkoja, mutta kemikaalit ovat aina haaste turvallisuudelle. Vuodot voivat olla myrkyllisiä ja syövyttäviä. Pelastusviranomaisten on tunnistettava ensin aine, sen jälkeen päätetään suojaustasosta. Jos vuoto on massiivinen, ympäristö ihmisineen on suojattava, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Miikka Toivonen sanoo.
Oppia myös Hampurista
Algolin pihalla palomiesten työskentelyä seuraa myös Olaf Pfannenschmidt, joka työskentelee Hampurin satama- ja logistiikkayhtiössä työturvallisuuden hyväksi. Hän on tullut paikalle monikymmenpäisen kansainvälisen vierailijajoukon mukana. Mereltä käyvä hyinen joulukuinen viima tuivertaa ohuen tuulitakin liepeitä, mutta Pfannenschmidt on innoissaan.
– Nämä ovat tärkeitä harjoituksia, sillä näissä voidaan testata varusteita ja työkaluja. Olemme täällä löytääksemme parhaita tapoja toimia onnettomuustilanteissa ja levittääksemme hyviä malleja muihin satamiin. Olisi hyvä tehdä toiminnalle joku standardi, saksalainen toteaa.
Syyskussa HAZARDin hankelaisia kokoontui Hampurin satamaan. Siellä suomalaisiin teki vaikutuksen isossa konttisatamassa operoinut pelastuskalusto. Yhteen paloautoon oli integroitu pelastettavia varten oma puhdistuslinjasto. Suomessa vastaavat suihkut on rakennettava pelastuspaikalle erikseen.
– Toisaalta suomalaisilla on hyvä viranomaisten välinen viestintäjärjestelmä VIRVE. Saksassa vasta rakennetaan vastaavaa. Liettuassa kaikilla viranomaisilla on kullakin omansa, HAZARD-hankkeessa mukana oleva Toivonen sanoo.
Turussa onnettomuusharjoitus sujui hyvin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Kari Kummunsalo huikkaa kiitokset Koskiselle hyvin järjestetystä tilaisuudesta. Samaa mieltä olivat kansainväliset tarkkailijat, jotka saivat viestinnän osalta ideoita vietäväksi omiin organisaatioihinsa.
[rivi korkeus=1]
HAZARD-hanke
– Onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan keskittyvä HAZARD-hanke käsittelee kuljetusten turvallisuuskysymyksiä Itämeren alueen satamissa.
– Varsinais-Suomen pelastuslaitos vastaa harjoitustoiminnan koordinoinnista ja johtamisesta, lisäksi harjoituksiin osallistuvat Turun ja Naantalin satamat sekä Nesteen öljysatama.
– Muita hankkeen avainkumppaneita ovat eurooppalaisen TEN-T -liikenneverkoston satamat ja niiden logistiikka-operaattorit sekä kansalliset ja alueelliset pelastuslaitokset.
– Projektin viisi akateemista partneria tuottavat tietoa vallitsevasta tilanteesta, toimintatavoista sekä riskienhallinnan menetelmistä. Kaiken kaikkiaan projektissa on mukana 15 yhteistyökumppania kuudesta Itämeren alueen maasta.
– Budjetti on 4,3 miljoonaa euroa, ja se on saanut osarahoituksen EU:n Itämeriohjelmalta vuosille 2016–2019. Vetovastuussa hankkeesta on Turun kauppakorkeakoulu.
