Kuljetus ja Logistiikka

 

Euroports Rauma ja Pintos Oy aloittivat yhteistyön, jonka myötä Rauman satamaan tuodaan vuositasolla noin 60 000 tonnia teräslankaa. Toimivan palvelukokonaisuuden suunnitteluun osallistui jo varhaisessa vaiheessa myös tuotannosta vastaava Euroports Breakbulk Oy.

Euroports Rauman Pikisaaren laiturissa purettiin heinäkuun alussa 3000 tonnia teräslankaa. Vyyhdeissä oleva materiaali on pohjoismaiden johtavan raudoitteiden valmistajan Pintos Oy:n raaka-ainetta.

– Meille on kunnia-asia, että iso paikallinen toimija luottaa meidän ammattitaitoomme ja kykyymme tuottaa heille laadukasta palvelua pitkäjänteisesti. On tärkeää, että paikalliset toimijat pystyvät viemään ja tuomaan tuotteitaan omasta kotisatamastaan, Europortsin kaupallinen päällikkö Mikko Ahtola sanoo.

Teräslankavyyhdit kuljetettiin Rauman satama-alueelta Pintoksen tuotantotiloihin Rauman Lappiin sekä Euraan. Kyseessä oli uuden yhteistyön ensimmäinen tuontierä. Jatkoa seuraa säännöllisesti, sillä uusia eriä saapuu satamaan yhdestä kolmeen joka kuukausi.

– Saimme viime vuonna hankitun Mantsinen 200 -nosturin sekä siihen nyt juuri tätä varten hankitun nelipiikkisen nostimen avulla kasvatettua nostokapasiteettia ja purkutehokkuutta. Kun aiemmin olisimme nostaneet vain kaksi vyyhtiä kerralla, nousi nyt neljä vyyhtiä yhdellä nostolla, Ahtola taustoittaa.

– Tämän raaka-aineen käsittelyssä on omat juttunsa, jotka tulee tietää. Nostot ja laskut ovat tarkkaa työtä, jotta teräslanka säilyy vahingoittumattomana. Lasti purettiin reilun työvuoron aikana, kaikki toimi hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Tieto kulki sekä meillä sisäisesti että asiakkaan suuntaan.
Tuotannosta vastaavan Euroports Breakbulk Oy:n päällikkö Kristian Luoma muistuttaa, että vaikka kaikki meni kuten oli suunniteltu, ei hyvän olon tunteeseen saa tyytyä. Kehitystyötä tehdään aktiivisesti myös vastaisuudessa.

– Meidän tulee pystyä reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin nopeastikin. Tämän ensimmäisen laivauksen jälkeen pyysin asiakkaalta palautetta, jonka mukaan voimme kehittää toimintaa seuraavaa saapuvaa laivausta silmällä pitäen, Luoma kertoo.

– Lisäksi käymme tämän kokonaisuuden läpi henkilökuntamme kesken. Tekijät pääsevät tuomaan esiin omat ajatuksensa siitä, onko meillä jotain, jonka avulla pystymme viemään toimintaa ja sitä kautta palvelua eteenpäin.

Huomionarvoista on, että teräslankavyyhdit Raumalle tuonut Calypso oli kymmeneen vuoteen ensimmäinen laiva, joka rantautui Pikisaaren laituriin.

– Saimme vanhan väylän käyttöön yhteistyössä Rauman sataman kanssa. Pikisaaren laituri sopi Pintoksen tuotteisiin parhaiten, sillä näin saimme purettua lastin ja lastattua autot rauhassa. Logistiikka oli siis tietyiltä osin huomattavasti helpompaa, Ahtola sanoo.

– Seuraava laivaus tulee olemaan yli 5000 tonnia ja laiva on yli 100 metriä pitkä, joten se rantautuu satama-alueen toiselle puolelle. Pintos tuo vuodessa yhteensä noin 60 000 tonnia teräslankaa. Heidän toimintaansa helpottaa 12 metrin syväväylä, jonka myötä voidaan tuoda huomattavasti isompia lasteja yhdellä kertaa.


Tuotanto mukana toimintamallin rakentamisessa

Rauman satama mielletään usein ainoastaan kemiallisen metsäteollisuuden eli paperin ja sellun operointisatamaksi. Luoma muistuttaa, että Europortsin palvelut ovat huomattavasti tätä oletusta laajemmat. Erilaisten projektilastien ja kyseisten teräslankavyyhtien lisäksi yksi hyvä esimerkki tästä on Eurajoen Romun kierrätysmetallien vienti.

– Paperi- ja sellu ovat meille todella tärkeitä, mutta käsittelemme niiden lisäksi paljon erilaisia materiaaleja. Pyrimme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin muun muassa jatkuvalla kehitystyöllä ja tämän nelipiikkisen nostimen kaltaisilla laitehankinnoilla, Luoma sanoo.
Pintoksen ja Europortsin yhteistyön mahdollisuutta on tarkasteltu vuosien varrella useaan otteeseen. Nykyisen palvelumallin ensiaskeleet otettiin vuoden 2019 alkupuolella.

– Ryhdyimme käymään läpi yhdessä Pintoksen kanssa sekä meillä sisäisesti niitä keinoja, joilla saamme kustannustason molempien kannalta järkeväksi. Raaka-aineen kokonaishinta vaikuttaa lopputuotteen hintaan. Tällöin luonnollisesti myös raaka-aineen logistiikan kustannustehokkuudella, eli meidän osuudellamme on iso rooli, Ahtola muistuttaa.

Tilannekartoitusten, hyvän suunnittelun ja vaatimusten mukaisen tuotantolaitteiston myötä moni asia loksahti kohdalleen. Euroports Breakbulk Oy oli mukana suunnitteluprosessissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin kyettiin hiomaan palvelu kuntoon aina operatiiviselta tasolta lähtien.

– Kävimme läpi muun muassa Pintoksen toiveet ja vaatimukset. Heillä oli selkeä näkemys siitä, mitä he halusivat, sekä vahva kokemus oman materiaalinsa tuonnista. Näistä oli iso apu kokonaisuuden rakentamisessa, Luoma kiittelee.

– Kun neuvottelut oli saatu päätökseen, vein asian meidän tuotantoväelle. Kävimme toimintapoja ja tarpeita yhdessä läpi, jotta jokainen tiesi, mitä työ vaatii tuotannollisesti ja teknisesti sekä turvallisuuden osalta. Tekijät pääsivät itse vaikuttamaan uusiin ratkaisuihin, joilla asiakkaita palvellaan.

Ahtola ja Luoma korostavat, että nykyajan satamatoiminnassa ei ole yhtä tiettyä tapaa palvella asiakkaita. Europortsin toiminta on muuttunut samassa tahdissa muun maailman mukana.

– Jokainen asiakas saa hänen tarpeisiinsa personoitua palvelua. Henkilökuntamme on sitoutunut omaan työhönsä ja heillä on halu kehittää toimintaamme oman ammattitaitonsa kautta. Näin pystymme vastaamaan tarpeisiin jo tekijätasolla ja pääsemme muuttamaan toimintatapojamme entistä joustavammin asiakkaiden vaatimusten mukaisiksi, Luoma painottaa.

 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi