Kuljetus ja Logistiikka

 

Kittilässä on sattunut viimeisen kymmenen vuoden aikana väkilukuun suhteutettuna eniten vammoja liikenneonnettomuuksissa Suomen kunnista, selviää Onnettomuustietoinstituutin tilastosta. Lapin kunnissa onnettomuus- ja vammautumisriskiä lisää asiantuntijoiden mukaan muun muassa moottorikelkkailu, talviset olosuhteet sekä suuri matkailijoiden määrä.

Kun Suomessa sattuneita liikennevahinkoja suhteuttaa niiden vakavuuden ja alueen väkiluvun mukaan, käy ilmi, että monissa Pohjois-Suomen kunnissa sattuu muuta maata yleisemmin onnettomuuksia, joissa loukkaantuu ihmisiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väkilukuun suhteutettu vammautumismäärä on ollut korkein Kittilässä, selviää Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikennevahinkotilastoista. Vammautumisriskiltään kymmenen suurimman kunnan kärkeen nousevat Lapista myös Muonio, Kolari, Enontekiö, Simo ja Sodankylä, sekä naapurimaakunnan puolelta Kuusamo.

Kittilän alueella liikenteessä on tullut vuosikymmenessä vajaat 14 uhria 100:aa asukasta kohden. Se on korkein kuntakohtainen luku vuosina 2009–2018, jotka OTIn Liikennevahinkoporttiin koottu data kattaa. Uhri ei tässä yhteydessä onneksi tarkoita pelkästään menetettyjä ihmishenkiä, vaan myös lievempiä vammautumisia. OTIn tilasto perustuu lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuihin henkilövahinkoihin, joten se pitää sisällään myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi käyneet näyttämässä pieniä vammoja lääkärillä kolarin jälkeen.

– Yhtä kaikki, jokainen loukkaantuminen liikenteessä on liikaa. Pääsääntöisesti vahinkoja sattuu eniten siellä, missä ihmisiä ja liikennettä on eniten, mutta kuntavertailussa nousee esiin myös alueellisia eroja. Onnettomuuksien vakavuuteen vaikuttavat esimerkiksi käytetyt kulkuneuvot, ajonopeudet ja yleensä olosuhteet, sanoo liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius OTIsta.

Kärkikunnat liikennevahinkojen vammautumisriskin mukaan 2009–2018

Pohjolassa kiidetään kelkoilla – matkailu näkyy

Liikennevahinkojen vammautumisriski tarkoittaa sitä, että esimerkiksi törmäyksissä kolhuja ei tule vain ajoneuvoille vaan myös ihmisille. Miksi pohjoisessa sitten joudutaan muuta maata useammin paikkailemaan vahinkojen yhteydessä myös ihmisiä? Yksi olennainen tekijä ovat kulkuneuvot.

– Pohjois-Suomessa liikutaan muuta maata yleisemmin moottorikelkoilla. Jos niillä sattuu esimerkiksi ajamaan ulos reitiltä tai törmää johonkin, loukkaantuminen on paljon todennäköisempi kuin esimerkiksi autossa, jossa kori suojaa kyydissä olijoita. Moottorikelkalla vahinkoja voi sattua kokemattomille matkailijoille, mutta toisinaan vauhti ja esimerkiksi lumen alla piilevät esteet yllättävät myös paikalliset, sanoo korvausjohtaja Janne Koskela LähiTapiola Lapista.

OTIn tilaston mukaan esimerkiksi Kittilässä vammautumiseen johtaneista liikennevahingoista noin puolet on sattunut moottorikelkalla. Toiseksi useimmin tilanteessa on ollut henkilöauto. Liikennevakuutus pitää Suomessa ottaa kaikille liikenteeseen käytetyille ajoneuvoille, joten vahinkotilastossa on mukana autojen ohella esimerkiksi mopolla, mönkijällä ja moottorikelkalla sattuneita vahinkoja. Onnettomuuden sattuessa liikennevakuutuksesta korvataan henkilövahinkoja sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot.

Matkailijoiden osuus pohjoisen kunnissa sattuvissa turmissa voi olla merkittävä. Esimerkiksi Kittilässä vuonna 2018 sattuneissa henkilövahingoissa ulkopaikkakunnalle rekisteröity auto oli aiheuttaja puolessa tapauksista. Lomailijoiden lisäksi kuntien alueella sattuneita vahinkoja voi selittää läpikulkuliikenne.

– Pohjoisen matkailukohteissa, kuten Levin alueella Kittilässä, liikenne vilkastuu merkittävästä lomasesonkien aikaan. Talvella ajo-olosuhteet ovat usein haastavat, eivätkä kaikki ole tottuneet niihin. Esimerkiksi monet lentävät Rovaniemelle ja lähtevät siitä eteenpäin vuokra-autolla, kertoo Koskela.

Sesongit heijastuvat sattumiskuntiin

Pinta-alaltaan suureen Suomeen mahtuu hyvin monentyyppistä liikennettä. Se heijastuu myös liikenteessä sattuneisiin vahinkoihin. Lapin maakunnan alueella henkilövahinkojen osuus kaikista liikennevahingoista oli viime vuosikymmenellä noin 23 prosenttia, kun se esimerkiksi Uudellamaalla oli 14 prosenttia, selviää OTIn tilastoista. Valtaosa kaikista liikennevahingoista on omaisuusvahinkoja eli esimerkiksi autoihin tulleita kolhuja.

– Lapin suhteessa suurempaa vammautumisriskiä voivat talvisten kulkuneuvojen ohella selittää esimerkiksi pitkät etäisyydet ja vähäinen julkinen liikenne. Kauppaankin pitää ajaa usein omalla autolla. Haja-asutusalueilla liikenne painottuu myös maanteille, mikä tarkoittaa taajamia suurempia nopeuksia ja sitä myötä riskejä, sanoo Salla Salenius.

Kaikkein eniten liikennevahinkoja sattuu tietysti tiheän asutuksen alueilla. Esimerkiksi Helsingissä kirjattiin OTIn tietojen mukaan vuosina 2009–2018 kaikkiaan noin 121 000 liikennevahinkoa, kun Kittilässä niitä sattui runsaat 2100. Uhreja eli vammautumisia tuli Helsingissä noin 14 600, kun Kittilässä vastaava luku oli 880. Kuolemantapauksia oli Helsingissä 40, Kittilässä alle viisi. OTI julkaisee määrän vain, jos se nousee yli neljän.

-Taajamissa selvästi eniten vahinkoja sattuu pysäköintipaikoilla. Siellä tulee kolhuja autoihin, mutta harvemmin vammoja ihmisille. Pysähtymis- ja risteyspaikat voivat selittää myös monien pienten kuntien alueilla sattuvia vahinkomääriä. Esimerkiksi näin kesäaikaan mökkipaikkakunnilla ja lomaliikenteen taukopaikoilla on paljon liikennettä. Talvella sama virta suuntautuu pohjoiseen, sanoo Salenius.

Liikenteessä tulee kolhuja ja vammoja

  • Liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka tulee ottaa liikenteeseen käytetyille moottoriajoneuvoille. Se korvaa lähtökohtaisesti kaikkien osapuolten henkilövahinkoja ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Oman auton turvaksi voi ottaa vapaaehtoisen kaskovakuutuksen.
  • OTI saa vuosittain vakuutusyhtiöiltä tiedon liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Liikennevahinkotilasto ei siis kata esimerkiksi törmäyksen aiheuttajan ajoneuvolle sattuneita, vakuuttamattomalla ajoneuvolla aiheutettuja tai ulkomaisten ajoneuvojen aiheuttamia vahinkoja. Myöskään kaikki rattijuoppojen itselleen aiheuttamat henkilövahingot eivät päädy tilastoon, koska juopumuksen takia vakuutuskorvausta saatetaan pienentää tai evätä.
  • Kaikkiaan OTIn tietoon tuli vuosina 2008–2019 hieman yli miljoona liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Niistä henkilö- eli vammoja aiheuttaneita vahinkoja oli vajaa viidennes, loput omaisuusvahinkoja. Yleisin vahinkotyyppi on peruutusvahinko.
 

Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi