Teknostressi on yleinen ilmiö suomalaisilla työpaikoilla
Teknologia tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Sen käytöstä aiheutuu kuitenkin merkittävää haittaa. Peräti joka kolmas teknologiaa työssään käyttävä saattaa kokea teknostressiä, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa.
Teknostressi on aikamme ilmiö ja kasvava ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Monet työntekijät kokevat, etteivät heidän kykynsä vastaa alati digitalisoituvan työympäristön vaatimuksia. Erityisesti kokeneemmat työntekijät ovat vaarassa kuormittua ja altistua teknostressille. Työ sekoittuu vapaa-aikaan, tekeminen keskeytyy ja osaamista on kehitettävä jatkuvasti.
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen Well@DigiWork -hankkeessa selvitettiin eri aloilla työskentelevien suomalaisten työntekijöiden teknologian käyttöön liittyvää stressiä eli teknostressiä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista toteutettuun verkkokyselyyn vastasi yli 1000 työssään teknologiaa käyttävää työntekijää ympäri Suomea.
Kyselyyn osallistuneet edustivat yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöitä eri ikäryhmistä ja toimialoilta, kuten terveydenhuollon, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuuden aloilta. Kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöistä peräti joka kolmas (29 %) arvioi kokevansa työperäistä teknostressiä. Tulosta vahvistavat myös muut alan tutkimukset. Teknostressi on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla toimialasta riippumatta.
Miehet stressaantuvat teknologiasta herkemmin
Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työntekijöiden työperäiseen stressiin, joka aiheutuu teknologiasta.
”Vastausten perusteella havaitsimme sukupuolen olevan yhteydessä koettuun teknostressin. Miehet kokivat työssään keskimäärin hieman enemmän teknologian käyttöön liittyvää stressiä kuin naiset”, hankkeen johtaja, professori Raija Hämäläinen kertoo.
”Teknostressin huomattiin olevan yhteydessä myös työn luonteeseen ja siihen, kuinka keskeisessä roolissa teknologia työssä on. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirien työntekijät kokivat vähemmän teknostressiä kuin suurten yritysten työntekijät, joissa teknologian tuomaa kuormitusta on enemmän”, jatkaa tutkijatohtori Kirsi Lainema.
Työkokemus ei kerrytä teknologiaosaamista riittävästi
Sukupuolen ja työn luonteen lisäksi tulokset osoittavat iän olevan yhteydessä teknostressiin. Pidempään työelämässä olleet kertoivat kokevansa teknostressiä nuorempia kollegoitaan useammin. Kokeneemmat työntekijät havaitsivat myös enemmän puutteita teknologisessa osaamisessaan kuin vähemmän kokeneet ja nuoremmat työntekijät.
”Huolestuttavin havainto oli työkokemuksen ja iän yhteydet koettuun teknostressiin. Tästä voidaan päätellä, että työkokemus ei kehitä ammatin vaatimaa teknologiaosaamista riittävästi vastaamaan digitalisoituneen työympäristön vaatimuksia. Tämä kuormittaa ja aiheuttaa teknostressiä”, Lainema kertoo.
”Tulevaisuuden kannalta olisi keskeistä ymmärtää löytää uusia ratkaisuja teknostressin ennaltaehkäisemiseksi. Käytännössä nämä voisivat tarkoittaa esimerkiksi joustavampia jatkuvan oppimisen muotoja, informaalin oppimisen tukemista ja oppimisanalytiikan hyödyntämistä työssä tapahtuvan oppimisen tukena”, Hämäläinen toteaa.
