Mikroliikkuminen tukee ydinkeskustojen vetovoimaa
Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että sähköpotkulaudat eivät ole pelkästään muodikas liikkumistapa vaan ne edistävät talouskasvua. Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta mikroliikkumisen vaikuttavuudesta, mutta selvää on, että se parantaa kivijalkayritysten saavutettavuutta ja kohentaa näin osaltaan liiketoiminnan edellytyksiä ydinkeskustoissa.
Mikromobiiliyritys Voin Volterra Partnersilta tilaama ensimmäinen riippumaton sosioekonominen tutkimus paljastaa mikroliikkuvuuden myönteiset vaikutukset ihmisten elämään, paikalliseen talouteen ja kaupunkien selviytymiseen ilmastokriisistä.
Volterran analyysin mukaan sähköpotkulaudat voisivat tuottaa Iso-Britanniassa tutkimuksessa mukana olevissa kaupungeissa 53 miljoonan punnan taloudellisen hyödyn yksinomaan tänä vuonna. Tutkimuksessa on otettu huomioon sähköpotkulautojen myönteiset vaikutukset ympäristöön ja kivijalkaliikkeiden asiakasvirtoihin sekä tienhoitokustannusten väheneminen.
Volterran analyysi osoittaa, että liikkuminen sähköpotkulaudalla kannustaa paikalliseen kuluttamiseen. Analyysissa arvioidaan, että vuonna 2022 kaupungin ulkopuolisista ostoskeskuksista ja verkkokaupoista siirtyi ydinkeskustan liikkeisiin 8,7 miljoonan punnan arvosta kulutusta.
– Myönteiset vaikutukset eivät koske pelkästään ravintoloita. Selvityksestä käy ilmi, että sähköpotkulaudoilla matkustavat käyttävät rahojaan enemmän paikallisiin liikkeisiin ja yrityksiin kuin kaupungin ulkopuolella sijaitseviin kauppakeskuksiin tai verkkokauppoihin. Ydinkeskustat hyötyvät taloudellisesti sähköpotkulaudoista, toteaa Voin operatiivinen johtaja Max Thelen.
Saavutettavuus ydinkeskustan kehittymisen edellytys
Elävät Kaupunkikeskustat ry selvitti viime vuoden lopulla kahdeksassa kaupungissa, miten vuoden 2022 muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heijastui kaupunkien keskustoihin. Mielipidettä kysyttiin kaupunkisuunnittelu- tai elinvoimajohtajalta, keskeiseltä keskustan elinkeinotoimijalta ja keskustayhdistyksen toiminnanjohtajalta. Kun vastaajilta kysyttiin, miten keskustoja olisi kehitettävä tämän vuoden aikana, saavutettavuuden parantaminen nousi vastauksissa tärkeysjärjestyksessä kolmannelle sijalle tapahtumien ja kehittämisinvestointien jälkeen.
– Saavutettavuus on kaupunkikeskusten menestymiselle yksi keskeisimpiä asioita. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että mitä moninaisimmilla tavoilla ydinkeskustaan pääsee, sen parempi. Eri liikkumisvälineillä on erilaisia käyttäjäryhmiä ja siksi tarvitaan monenlaisia välineitä, toteaa Turun Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Eronen.
– Sähköpotkulaudat helpottavat erityisesti nopeita siirtymiä. Täällä Tampereella niiden merkitystä on vaikea arvioida, sillä raitiotien rakentaminen myllersi ydinkeskustaa monta vuotta, jonka jälkeen tuli korona. Sähköpotkulaudat ovat yksi uusi ja jäädäkseen tullut liikkumisen muoto, joka pitää huomioida kaupunkikehittämisen näkökulmasta, toteaa Tampere tunnetuksi ry:n toiminnanjohtaja Riikka Töytäri.
Traficomin tilastot tukevat Töytärin havaintoja. Vuonna 2021 keskimääräisen sähköpotkulautamatkan pituus oli Traficomin mukaan 1,7 km ja kesto hieman alle 10 minuuttia, joten pääosa matkoista palveli liikkumista lyhyillä matkoilla. Sähköpotkulautapalvelut ovatkin nimenomaan vaihtoehtoinen kulkutapa etenkin pyöräilylle ja keskustojen lyhyille joukkoliikenne- ja automatkoille. Arviolta 20–30 % matkoista tehdään osana matkaketjuja.
– Kyllähän sähköpotkulautojen suuri suosio jostain kertoo. Tietty kohderyhmä haluaa käyttää niitä. Meille taas ydinkeskustan kehittäjinä tärkeintä on, että ihmisten on helppo saapua keskustaan, oli väline sitten mikä hyvänsä, toteaa myös Helsinki City Markkinointi ry:n toiminnanjohtaja Krista Östman.
Pelisääntöjen luominen on ensimmäinen askel
Traficomin tilastojen mukaan vuonna 2019 yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautamatkoja tehtiin Suomessa noin 4,5 miljoonaa. Vuonna 2021 matkoja tehtiin yli 11,2 miljoonaa. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä olemassa, mutta trendi on nouseva.
Kun sähköpotkulaudat ajoivat suomalaiseen katukuvaan vuonna 2019, ne olivat täysin uusi liikenneväline. Eronen vertaa niiden tuloa polkupyörien ja autojen ilmaantumiseen aikoinaan – silloinkin uusia liikennevälineitä paheksuttiin ja koska sääntöjä ei ollut, liikenne oli kaoottista ja vaaratilanteita syntyi.
– Uusi helppo liikenneväline on jakanut mielipiteitä ja aiheuttanut vaaratilanteita ja turhautumista. Olin itse kovin innoissani, kun sähköpotkulaudat tulivat kaupunkikuvaan, sillä niissä kiteytyi liikkuminen palveluna -ajattelu (MaaS), joka on ollut liikennesektorin käynnissä oleva suuri murros. Pian kävi kuitenkin selväksi, etteivät ihmiset noudata kollektiivisesti mitään normia, jollemme aseta tiukkoja sääntöjä. Nyt ollaan kuitenkin jo pitkällä pelisääntöjen luonnissa ja voimme keskittyä kohta siihen, mitä hyvää sähköpotkulaudat voivat tuoda kaupunkikuvaan, Eronen toteaa.
Rajoitukset ovat lisänneet turvallisuutta, esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lautailuun liittyvien vammojen määrä puolittui vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. Voi on myös Norjassa testannut, miten konenäköä hyödyntävä PathPilot-sovellus pystyy tunnistamaan, missä sähköpotkulauta liikkuu – teknologian avulla voitaisiin rajoittaa esimerkiksi luvatonta ajoa jalkakäytävillä.
– Mitä paremmin pystymme sovussa ja etukäteen sopimaan pelisäännöistä, sitä positiivisemmaksi yleinen mielipide voi muuttua. Paljon riippuu kuitenkin käyttäjistä, heidän pitää sitoutua noudattamaan sääntöjä, Östman toteaa.
Taloudellista potentiaalia on olemassa
– Kaupunki on kaikkien ja meidän tulee yhdessä palveluntarjoajien kanssa kehittää kaupunkikeskustoja siten, että täällä on kaikkien helppo liikkua ja mukava oleskella. Otamme avoimesti vastaan ideoita, teemme mielellämme kaupunkikehittämistä yhdessä. Kaupunki on käyttöalusta, jolla kaikkien pitää pystyä toimimaan tasaveroisesti, Töytäri toteaa.
Myös Eronen pitää hyvänä sitä, että keskusteluyhteys operaattoreiden kanssa on ollut koko ajan tiivistä ja toimivaa. Tulevaisuudessa yhteistyötä sähköpotkulautaoperaattoreiden ja kivijalkaliikkeiden kanssa voisi lisätä.
– Meillä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia ja erilaisia yhteistyömallisuuksia operaattoreiden ja liikkeiden kanssa. Ravintolat ja kivijalkamyymälät voisivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä sähköpotkulautayritysten kanssa siten, että jostain ostoksesta voisi saada vaikka edullisemman matkan laudalla. Potentiaalia on paljon, Eronen toteaa.
– Voisi ajatella, että nämä nuoret, jotka liikkuvat potkulaudoilla keskustassa, ovat kasvavaa ja potentiaalista palveluiden käyttäjäkuntaa. Ja kyllähän laudoilla jo nyt liikutaan palvelusta ja tapahtumasta toiseen. Itsekin käytin viime kesänä Oslossa ensimmäistä kertaa sähköpotkulautaa ja totesin, että se oli äärettömän näppärä väline tutustua kaupungin sisällä oleviin nähtävyyksiin, Östman toteaa.
Raportin voi ladata täältä: https://voi.inkadev.net/en/publications/other/
