Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnittelun sopimukset allekirjoitettiin kolmen suunnittelukonsultin kanssa
Espoon ja Salon välisen oikoradan yleissuunnittelu alkaa toden teolla. Tarjouskilpailun perusteella valittujen Sitowise Oy:n, Pöyry Finland Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa allekirjoitettiin radan yleissuunnitelman sopimukset torstaina 28.6.2018.
Suunnitteluhanke käynnistyi kolmen kuukauden kehitysvaiheella ja nyt edetään varsinaiseen suunnittelun toteutusvaiheeseen. Espoo–Salo-oikorata on ainutlaatuinen hanke, jossa ratavälille suunnitellaan 95 kilometriä täysin uutta junarataa. Oikorata on osa Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta, jonka muut osat ovat Espoo-rata, Salo–Turku-rataväli ja Turun ratapihat.
– Tämä on tärkeä virstanpylväs hankkeen etenemiselle. Ratageometrian ohella suunnitellaan muun muassa tunneleita, siltoja, teitä ja katuja sekä selvitetään radan vaikutukset ja rakennuskustannukset. Radan yleissuunnittelu kestää vuoden 2020 loppuun, jonka jälkeen oikoradalle tehdään vielä lakisääteinen ratasuunnitelma ennen rakentamispäätöstä, projektipäällikkö Heidi Mäenpää Liikennevirastosta kertoo.
Oikorata suunnitellaan yhdessä ja osatehtävittäin
Rataosuus on jaettu kolmeen osuuteen, ja kukin suunnittelukonsultti vastaa yhdestä osuudesta. Suunnittelu tehdään maakuntakaavan linjauksen mukaisesti ja mallintamalla. Sitowise Oy:n Seppo Veijovuoren mukaan Espoon ja Lohjan välisen osuuden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ratakäytävän ympärillä olevaan monimuotoiseen ympäristöön ja osin tiiviiseen asutukseen.
– Erityisen haastavia ovat Lohjanharjun kohta ja liitynnät Hanko–Hyvinkää-radalle. Rataosalle suunnitellaan myös varaukset tulevaisuuden asemille lähiliikenteen tarpeet huomioiden, Veijovuori kertoo.
Lohja–Suomusjärvi-välistä vastaavan Pöyry Finland Oy:n Kari Fagerholm kertoo rataosuuden edellyttävän laaja-alaista suunnittelua, jotta radan vaikutukset ja tekniset ratkaisut saadaan optimoitua mahdollisimman toimiviksi.
– Kehitysvaiheen aikana olemme valmistautuneet radan suunnitteluun poikkeuksellisen hyvin ja perehtyneet suunnittelukohteeseen huolellisesti, Fagerholm sanoo.
Suomusjärvi–Salo-ratavälin suunnittelussa korostuu radan sijoittaminen luontoon ja maisemaan huomioiden sen vaikutukset myös ihmisiin ja tieyhteyksiin. Osuuden teknisesti haastavin kohde on Lukkarinmäen kohdalla Salon kaupunkiin ja kaupunkirakenteeseen tultaessa.
– Yleissuunnittelun nyt alkaessa meillä on käytettävissämme yhdessä laadittu suunnitteluaikataulu, jossa on huomioitu myös suunnittelua palveleva sidosryhmien ja asukkaiden kanssa käytävä vuoropuhelu, rataosuudesta vastaavan Ramboll Finland Oy:n Markku Salo toteaa.
Toteutuessaan nopea Helsinki–Turku-junayhteys toisi lisää sujuvuutta ihmisten liikkumiseen, uusia mahdollisuuksia alueiden kehitykseen ja kasvuun sekä yhdistäisi Suomen rataverkon tiiviimmin osaksi kansainvälisiä liikenneyhteyksiä.
