Tievetoomuksen taustalla on huoli tieverkon kunnosta sekä kasvavasta korjausvelasta. Huonokuntoiset tiet eivät ainoastaan hidasta liikkumista, vaan ne vaikuttavat myös liikenneturvallisuuteen, logistiikkakustannuksiin ja alueiden elinvoimaan. Tiet ovat elintärkeitä jokaisen suomalaisen arjen sujuvuudelle.

Väylävirasto ja elinvoimakeskukset saavuttivat viime vuonna 150 korjatun maantiesillan tavoitteen. Hyvä suunta jatkuu, sillä samaa lukemaa tavoitellaan tänäkin vuonna. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä.

Lähes 70 prosenttia LähiTapiolan kyselyyn vastanneista autoilijoista kertoo väistelevänsä päällystevaurioita vaihtamalla ajolinjaa. Tiestön heikentynyt kunto vaatii kaikilta malttia laskea tilannenopeutta ja pitää puhelin ajon aikana kaukana kädestä, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.

Maanteiden tiemerkintätyöt on aloitettu pääosin kaikkialla Suomessa toukokuussa. Uusien tiemerkintöjen tekemiseen ja vanhojen tiemerkintöjen korjaamiseen käytetään vuosittain 20–30 miljoonaa euroa. Turvallisuussyistä päällystyskohteessa on alennettu nopeusrajoitus, kunnes tiemerkinnät ovat valmiit. Tienkäyttäjiltä toivotaan malttia ja varovaisuutta töiden ollessa käynnissä – näin varmistetaan sekä tienkäyttäjien että töitä tiellä tekevien turvallisuus.

Päällystystyöt ovat alkaneet jo Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla ja käynnistyvät muuallakin Suomessa kevään edetessä sekä säiden salliessa. Tavoitteena on päällystää 4000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Vilkas päällystyskausi tuo mukanaan normaalia enemmän liikennehäiriöitä. Tienkäyttäjien tulee noudattaa työnaikaisia nopeusrajoituksia työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.

Teiden huono kunto on aiheuttanut tänä talvena vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Tieverkon kunnossapidon vision perusteella nyt nähty voi olla vasta alkusoittoa. Vision mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on tiestön ”suurten ikäluokkien” tulo korjausikään.

Maantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevatkin valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa. Samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020. Uutta päällystettä saadaan ympäri Suomen.

Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailulla kiinnitettiin huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan ja siihen, miten huonokuntoinen tiestö vaikuttaa ihmisten arkielämään. Tiestön kunnolla on vaikutusta kansalaisten arkielämään, turvallisuuteen ja maan huoltovarmuuteen.

Koulukadun alikulkusillan purkamista aletaan valmistella keskiviikkona 1.11. Varsinaiset purkutyöt alkavat ensi viikolla eli viikolla 45. Yksi ajokaista on poissa käytöstä 1.11. alkaen. Kaksi ajokaistaa on käytössä koko työn ajan. Sillan purku kestää arviolta 2–3 kuukautta, jonka jälkeen alkaa uuden sillan rakentaminen.

Koulukadun alikulkusillan uudet liikennejärjestelyt alkavat keskiviikkona 1.11.2023. Jalankulun ja pyöräilyn kiertoreitit kulkevat Puistokadun, Ratapihankadun ja Humaliston sillan sekä Peilipuiston kautta. Yksi ajokaista suljetaan sillan purkamisen ajaksi. Sillan korkeusrajoitus pysyy urakan loppuun asti 3,4 metrissä.