Väylävirasto muutti päällysteiden kuntomäärittelyn luokituksia. Muutoksen takia huonokuntoisten päällystettyjen maanteiden raportoitava kokonaisluku kasvaa noin 2000 kilometrillä. Uudistuksen myötä Väyläviraston luvut huonokuntoisten päällystettyjen teiden määristä kuvastavat paremmin todellista tilannetta tiestöllä.
Maanteiden tiemerkintätyöt on aloitettu pääosin kaikkialla Suomessa toukokuussa. Uusien tiemerkintöjen tekemiseen ja vanhojen tiemerkintöjen korjaamiseen käytetään vuosittain 20–30 miljoonaa euroa. Turvallisuussyistä päällystyskohteessa on alennettu nopeusrajoitus, kunnes tiemerkinnät ovat valmiit. Tienkäyttäjiltä toivotaan malttia ja varovaisuutta töiden ollessa käynnissä – näin varmistetaan sekä tienkäyttäjien että töitä tiellä tekevien turvallisuus.
Päällystystyöt ovat alkaneet jo Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla ja käynnistyvät muuallakin Suomessa kevään edetessä sekä säiden salliessa. Tavoitteena on päällystää 4000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Vilkas päällystyskausi tuo mukanaan normaalia enemmän liikennehäiriöitä. Tienkäyttäjien tulee noudattaa työnaikaisia nopeusrajoituksia työ- ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.
Hallitus kokoontuu 15.–16. huhtikuuta kehysriiheen. Vaikka suunnitelmissa on tehdä lisäsopeutustoimia, on Suomen kivijalkaan eli tiestöön panostettava, toteaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän ehdottaa, että tiestölle osoitetaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa uudistettaessa lisärahoitusta ja korjausvelkapaketti vakinaistetaan vähintäänkin 300 miljoonan euron vuositasolle.
Väylävirasto on laatinut uuden väyläverkon investointiohjelman vuosille 2025–2032. Vuosittain päivitettävä investointiohjelma on Väyläviraston asiantuntijatietoon perustuva näkemys uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Päätökset hankkeiden toteuttamisesta tekee eduskunta.
Teiden huono kunto on aiheuttanut tänä talvena vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Tieverkon kunnossapidon vision perusteella nyt nähty voi olla vasta alkusoittoa. Vision mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on tiestön ”suurten ikäluokkien” tulo korjausikään.
Maantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevatkin valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa. Samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020. Uutta päällystettä saadaan ympäri Suomen.
Väylävirasto on uudistanut siltojen kuntoluokitusmallin tuoreen projektiraportin pohjalta. Kahden eri näkökulman, rakenteellisen kunnon ja liikenneturvallisuuden, tarkastelu antaa sillan kunnosta laajamittaisemman kokonaiskuvan ja mahdollistaa korjaustarpeiden monipuolisemman arvioinnin sekä ennustettavuuden.
Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailulla kiinnitettiin huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan ja siihen, miten huonokuntoinen tiestö vaikuttaa ihmisten arkielämään. Tiestön kunnolla on vaikutusta kansalaisten arkielämään, turvallisuuteen ja maan huoltovarmuuteen.
Väyläviraston ylläpitämien maantie- ja rautatiesiltojen keskimääräinen kunto on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Siltoja on vanhentunut runsaasti yhtä aikaa, ja samanaikaisesti korjauksia on resurssisyistä tehty liian vähän tarpeeseen nähden. Suomen siltojen vaurionsietokyky on kuitenkin edelleen kaiken kaikkiaan hyvä. Siltojen kuntoa seurataan tarkasti määriteltyjen prosessien mukaisesti.
Koulukadun alikulkusillan purkamista aletaan valmistella keskiviikkona 1.11. Varsinaiset purkutyöt alkavat ensi viikolla eli viikolla 45. Yksi ajokaista on poissa käytöstä 1.11. alkaen. Kaksi ajokaistaa on käytössä koko työn ajan. Sillan purku kestää arviolta 2–3 kuukautta, jonka jälkeen alkaa uuden sillan rakentaminen.
Koulukadun alikulkusillan uudet liikennejärjestelyt alkavat keskiviikkona 1.11.2023. Jalankulun ja pyöräilyn kiertoreitit kulkevat Puistokadun, Ratapihankadun ja Humaliston sillan sekä Peilipuiston kautta. Yksi ajokaista suljetaan sillan purkamisen ajaksi. Sillan korkeusrajoitus pysyy urakan loppuun asti 3,4 metrissä.
Väyläviraston Laurila−Tornio−Haaparanta-rataosan sähköistyshankkeen rakentamistyöt käynnistyivät keväällä 2023. Ensimmäiset rakennusurakat valmistuivat syyskuussa 2023, kun Raumonjoen ratasillan avartamisen rakentamisurakka Torniossa saatiin päätökseen ja tasoristeysmuutostyöt Laurilan ja Tornion välisellä radalla valmistuivat. Lokakuun alussa valmistui myös uusi poistettuja tasoristeyksiä korvaava alikulkusilta Keminmaassa.
Sekä Peab Asfalt että Helsingin kaupungin Stara pyrkivät kohti kestävämpää tulevaisuutta pienentämällä ilmastojalanjälkeään. Kesän aikana Helsingin kaupungin päällystystöissä on testattu sähkökäyttöistä jyrää, joka säästää työn hiilidioksidipäästöjä vihreällä sähköllä ladattaessa 100 % dieselkäyttöiseen jyrään verrattuna.
Keväällä 2021 käynnistyneet Kehä III:n parannustyöt Askistossa sekä Vantaankosken ja Pakkalan välillä ovat valmistuneet alle arvioidun aikataulun ja budjetin. Hankkeessa rakennettiin jatkuvasti vilkastuvalle Kehä III:lle kolmannet ajokaistat Vantaankoski–Pakkala-välille. Lisäksi Askistossa kunnostettiin tien pohjarakenne sekä rakennettiin useita siltoja ja uusi eritasoliittymä. Hankkeen valmistujaiset järjestettiin tänään 30.8. Vantaalla.
Helsinki–Riihimäki-ratahanke keräsi historian suurimman potin rahaa EU:n liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitetusta ohjelmasta. Rahaa käytetään Helsinki-Riihimäki-ratahankkeen 2. vaiheen rakentamiseen. Kokonaisuudessaan Väyläviraston hankkeet saivat rahoitusta 53,4 miljoonaa euroa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitää hallitusohjelman panostuksia tiestöön hyvinä, mutta hoputtaa toimimaan pian: korjausvelka on kasvanut suureksi. Tiestöön panostaminen on myös toimiva päästövähennyskeino, joka kannattaa ottaa käyttöön, muistuttaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala Power Truck Show’n tiestöä käsittelevässä seminaarissa.
Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi