Maanantaina julkistettu valtiovarainministeriön ehdotus talousarvioksi 2024 kasvattaa huolta. Lisäksi yksityisteiden perusparannusten avustukset ovat laskusuunnassa.

Tieyhdistys kiittää hallitusta vähäliikenteisen tieverkon huomioimisesta osana kokonaisuutta, mutta nykyinen rahoitustaso on kestämättömällä tasolla siihen, että myös vähäliikenteinen tieverkko saataisiin pidettyä edes nykyisellä tasolla.

Maanteiden päällystystöitä on perinteisesti tehty öisin etenkin vilkkaimmilla teillä, jos yötyö on vähentänyt liikennehäiriöitä sekä parantanut työ- ja liikenneturvallisuutta. Nyt uudenlaisilla kokeiluilla selvitetään esimerkiksi sitä, missä tilanteissa pystyttäisiin työskentelemään päiväsaikaan nykyistä laajemmin ja tehokkaammin. Taustalla on tutkimustieto yötöiden haitallisuudesta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Maanteiden päällystyskausi käynnistyy Pirkanmaalla toukokuun toisella viikolla. Raju kustannustason nousu ja matala rahoitustaso kutistavat tämän vuoden päällystysmäärän ennätysalhaiseksi.

SKAL ry:n ja Suomen Tieyhdistyksen käynnistämä Tievetoomus keräsi reilussa kuukaudessa noin 700 allekirjoitusta. Järjestöt ja yritykset eri toimialoilta vaativat, että tiestöstä pidetään parempaa huolta ja sille osoitetaan riittävät resurssit. Tiestön kunto vaikuttaa kaikkiin autoa käyttäviin suomalaisiin: ihmisiin ja eri toimialojen yrityksiin.

Tievetoomus on kerännyt lyhyessä ajassa yli 440 allekirjoittajaa eri toimialoilta. Mukana on esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä, karavaanareita, kauppakamareita, keskusliittoja, apteekkeja ja eri alojen yrityksiä. Tievetoomuksen suosio osoittaa, että tiestö on monille tärkeä ja sen kunnossapidosta on huolehdittava.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen tieyhdistys ry:n valmisteleman 100 järjestöä tiestön puolesta -vetoomuksen on allekirjoittanut viikossa lähes 200 toimijaa. Allekirjoittaneiden yhteisenä huolena ovat tiestön huono kunto ja ylläpitoon osoitettujen resurssien vähyys. Tulevalta hallitukselta odotetaan vahvaa panostusta tiestöön. Allekirjoituksien kerääminen jatkuu.

Yksityisteiden peruskorjaukset ovat ajankohtaista suurella osalla suomalaisista tiekunnissa, kun korjausvelkaa on kerätty vuosikymmeniä. Oman tiekunnan tiet kannattaisi nyt hoitaa kuntoon, koska hyväkuntoinen tie säästää suoraan vuotuisissa kunnossapitokuluissa ja on hyvä sijoitus tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi.

Runsaat sulamisvedet ja sateiset säät ovat aiheuttaneet päällystevaurioita erityisesti eteläisen Suomen vilkasliikenteisellä päätieverkolla. Vauriot saattavat ilmaantua ja laajeta hyvin nopeasti, joten tienkäyttäjiltä vaaditaan varovaisuutta liikenteessä. Asfaltissa olevien reikien paikkaus on haastavaa märissä olosuhteissa.

Raskaan liikenteen tyytymättömyys maanteiden kuntoon on kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna. Yksityishenkilöiden tyytyväisyys on puolestaan pysynyt samalla tasolla, selviää Väyläviraston tilaamasta tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta

Väylävirasto on maan suurimpia infra-alan rakennuttajia. Siksi virasto työskentelee systemaattisesti paremman turvallisuusosaamisen eteen. Väylävirasto järjestää ympäri vuoden koulutuksia etenkin tieverkon ja radanpidon ammattilaisille. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla valtion väyläverkolla toimivilla on turvallisuusasioista ajantasaiset tiedot ja pätevyydet kunnossa. Tunnetuimmat Väyläviraston kurssit ovat Tieturva ja Rataturva -kurssit.

Valtioneuvostolle, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajille, Liikenne- ja viestintävirastoon ja Väylävirastoon 28.10.2022 lähetetyssä kannanotossa allekirjoittaneet tahot vaativat, että valtatie 14 Juva–Savonlinna–Parikkalan kehittämiselle osoitetaan rahoitusta valtion vuoden 2023 talousarviovalmistelun eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtatie 14 on henkilöliikenteen lisäksi tärkeä tieyhteys Savonlinnan seudun elinkeinoelämälle.

Vuonna 2023 perusväylänpitoon ja liikenteen kehittämisinvestointeihin on käytössä vähemmän rahaa kuin kahden viime vuoden aikana. Myös kustannustaso on noussut. Tämä tarkoittaa, että väylien korjausvelka kasvaa ja uusia hankkeita voidaan aloittaa vähemmän. Vähentyneestä rahoituksesta huolimatta Väylävirasto turvaa päivittäisen liikennöinnin teillä, rautateillä ja vesiväylillä.