Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen tieyhdistys ry:n valmisteleman 100 järjestöä tiestön puolesta -vetoomuksen on allekirjoittanut viikossa lähes 200 toimijaa. Allekirjoittaneiden yhteisenä huolena ovat tiestön huono kunto ja ylläpitoon osoitettujen resurssien vähyys. Tulevalta hallitukselta odotetaan vahvaa panostusta tiestöön. Allekirjoituksien kerääminen jatkuu.
Yksityisteiden peruskorjaukset ovat ajankohtaista suurella osalla suomalaisista tiekunnissa, kun korjausvelkaa on kerätty vuosikymmeniä. Oman tiekunnan tiet kannattaisi nyt hoitaa kuntoon, koska hyväkuntoinen tie säästää suoraan vuotuisissa kunnossapitokuluissa ja on hyvä sijoitus tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi.
Gasgridin Finland Oy:n vedyn siirtoinfrastruktuurin demonstraatiohankkeen tarkoituksena on rakentaa vedyn siirtoputki, jossa Kemiran Oyj:n Joutsenon tehtaalla syntyvää vetyä siirretään Ovakon Imatra Oy Ab:n Imatran terästehtaalle Gasgridin vetyputkea pitkin. Kyseessä on ensimmäinen teollisuusalueen ulkopuolinen vedyn siirtohanke.
Energia- ja tietoverkkoalan päätapahtuma Verkosto kerrytti osaajat yhteen tulevaisuuteen katsovan kokonaisuuden lämmössä 25.–26. tammikuuta Tampereella. Neljättätoista kertaa järjestetty Verkosto niitti erityistä ylistystä inspiroivista kohtaamisista ja ajankohtaisesta tapahtumasta. Verkoston tunnelmallisessa virtauksessa vieraili kahden päivän aikana 4324 kävijää.
Runsaat sulamisvedet ja sateiset säät ovat aiheuttaneet päällystevaurioita erityisesti eteläisen Suomen vilkasliikenteisellä päätieverkolla. Vauriot saattavat ilmaantua ja laajeta hyvin nopeasti, joten tienkäyttäjiltä vaaditaan varovaisuutta liikenteessä. Asfaltissa olevien reikien paikkaus on haastavaa märissä olosuhteissa.
Euroopan johtava sähköautojen latausverkostotoimija IONITY ja Eltel rakentavat yhdessä seuraavan aallon IONITY:n huippunopeita HPC-latausasemia. Asemat tulevat sijaitsemaan eri puolilla Suomea ja rakentaminen alkaa vuoden 2023 alkupuoliskon aikana. Eltel arvioi uuden sopimuksen arvoksi noin 2-3 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana.
Palvelutasoltaan ajasta jäänyt väyläverkko heikentää liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta monilla joulun aikaan vilkkailla yhteysväleillä. ”Tarvitsemme rohkean vision verkon uudistamisesta – se säästää ihmishenkiä ja parantaa Suomen kokonaisturvallisuutta”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Eduskunta on myöntänyt Turun ratapihan kehittämiseen ja Kupittaa–Turku kaksoisraiteen rakentamiseen lisärahoitusta. Valtion osuutta rakentamisen kustannuksista tarkistetaan 20 250 000 eurolla. Hankkeen toinen osapuoli, Turun kaupunki, on kasvattanut vuoden 2023 talousarviossa investointiosuuttaan vastaavalla summalla. Hankkeen kokonaisbudjetti on 108 miljoonaa euroa. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle CEF-tukea yhteensä 28,1 miljoonaa euroa.
Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeen toteutuksen valmistelu etenee. Jotta yhteyden rakentamiseen liittyviä valmistelevia töitä olisi mahdollista aloittaa ensi keväänä, käynnistetään vielä ennen talvea tiesuunnitelmaan perustuva maantietoimitus. Vesilupaa edellyttäviä töitä ja varsinaista rakentamista ei voida aloittaa ennen lainvoimaista vesilupaa.
Väylävirasto on maan suurimpia infra-alan rakennuttajia. Siksi virasto työskentelee systemaattisesti paremman turvallisuusosaamisen eteen. Väylävirasto järjestää ympäri vuoden koulutuksia etenkin tieverkon ja radanpidon ammattilaisille. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla valtion väyläverkolla toimivilla on turvallisuusasioista ajantasaiset tiedot ja pätevyydet kunnossa. Tunnetuimmat Väyläviraston kurssit ovat Tieturva ja Rataturva -kurssit.
Peab Asfalt testasi uutta biopohjaista menetelmää sorateiden pölynsidontaan. Bang&Bonsomerin Säkylässä valmistama kotimainen sideaine, nimeltään FIBRY MFC RC, pohjautuu sokerintuotannossa syntyvään sivuvirtaan. Kun sokeri otetaan juurikkaasta talteen, jäljelle jäävä materiaali voidaan hyödyntää sideaineen valmistuksessa.
Valtioneuvostolle, Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajille, Liikenne- ja viestintävirastoon ja Väylävirastoon 28.10.2022 lähetetyssä kannanotossa allekirjoittaneet tahot vaativat, että valtatie 14 Juva–Savonlinna–Parikkalan kehittämiselle osoitetaan rahoitusta valtion vuoden 2023 talousarviovalmistelun eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Valtatie 14 on henkilöliikenteen lisäksi tärkeä tieyhteys Savonlinnan seudun elinkeinoelämälle.
Energiavirasto sai 158 tarjousta sähköautojen suuritehoisista latauspisteistä ja kolme tarjousta uusiutuvan vedyn tankkauspisteistä juuri päättyneessä investointituen tukikilpailussa. Tuesta kilpailevat sähköautojen suuritehoiset latauspisteet ovat teholtaan yhä parempia ja soveltuvat aiempaa useammin raskaan liikenteen ajoneuvon lataamiseen. Joka toinen kilpaileva hanke tarjoaa myös mahdollisuuden korttimaksuun.
Vuonna 2023 perusväylänpitoon ja liikenteen kehittämisinvestointeihin on käytössä vähemmän rahaa kuin kahden viime vuoden aikana. Myös kustannustaso on noussut. Tämä tarkoittaa, että väylien korjausvelka kasvaa ja uusia hankkeita voidaan aloittaa vähemmän. Vähentyneestä rahoituksesta huolimatta Väylävirasto turvaa päivittäisen liikennöinnin teillä, rautateillä ja vesiväylillä.
Useampi kuin joka kolmas uusi henkilöauto kulkee jo uusilla käyttövoimilla. Myös sähköautoja ja ladattavia hybridejä palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on jo varsin kattava koko maassa, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laatima liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytilaa tarkasteleva muistio. Muistio on tehty liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta kansallisen jakeluinfratyön tueksi.
Suomen liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelka jatkaa kasvuaan. Kauppakamarien mukaan liikenneinfra on ollut helppo kohde leikkauksille ja loppulasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Suomi menettää koko ajan asemiaan kilpailussa verrokkimaihin kuten Ruotsiin nähden, ja Suomen houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana vähenee. Perjantaina 7.10.2022 julkaistu raportti, Väylävisio 2025–2050, on visio siitä, kuinka Suomen pääväylät pitäisi modernisoida.
Kuusi liikennealan järjestöä tilasi vision Suomen liikenneväylistä vuodelle 2050. Visiossa nostetaan katse liikennepolitiikasta elinkeinopolitiikkaan ja tarkastellaan korkeatasoisten väylien merkitystä Suomen elinkeinoelämälle. Raportissa esitetään visio Suomen teiden leventämiselle, nelikaistaistamiselle ja kaksiajorataistamiselle.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin hankekokonaisuus Pohjois-Karjalassa on valmistunut. Hankkeessa uusittiin vuosien 2019–2022 aikana alueen ikääntynyttä 110 kilovoltin sähkönsiirtoverkkoa ja sähköasemia sähkön siirtovarmuuden parantamiseksi. Kokonaisuuteen kuuluvan viimeisen voimajohto-osuuden rakentaminen Kontiolahdelta Palojärvelle valmistui kesällä 2022.
Väylävirasto ja Kreate Oy ovat 30.9.2022 allekirjoittaneet toteutusvaiheen allianssisopimuksen Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeessa, joka on yksi Suomen vaativimmista siltaurakoista. Siltahankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 128 miljoonaa euroa, ja se rakennetaan vuosina 2022–2026.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suunnittelee valtatie 3 ja Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän parantamista. Tarkoituksena on kehittää Tampereen kaupunkiseudun ja valtakunnallisen päätieverkon keskeisiä liikenneyhteyksiä ja parantaa liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta. Liikenneratkaisu on esitetty Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040.
VR FleetCare ja Suomessa valtion rataverkkoa hallinnoiva Väylävirasto ovat allekirjoittaneet sopimuksen laajamittaisesta vaihteiden etäkunnonvalvonnasta. Sopimus koskee enintään 300 vaihteen kunnonvalvontaa, ja tarkoituksena on seurata vaihteiden toimintaa usealla vilkkaalla liikennepaikalla. Suomessa ei ole aiemmin tehty junaradan vaihteiden kunnonvalvontaa vastaavanlaisella laajuudella.
Kuljetus & Logistiikka
Artturinkatu 2, Box 29, 20200 Turku
lehti@kuljetuslehti.fi